Ammunnan johtaminen on yksi vaativampia ja antoisimpia tehtäviä, mitä Kadettikoulun aikana tulee vastaan. Myös ensimmäisissä työpaikoissa ammuntojen johtaminen on yksi tärkeimpiä tehtäviä, joita nuorena luutnanttina pääsemme tekemään. Päivät ovat pitkiä ja raskaita, eikä keskittymisen herpaantumiseen ole varaa. Työ opettaa nöyryyttä ja vastuunkantoa sekä ennen kaikkea ryhmätyötaitoja.

Ammuntojen johtaminen voidaan jakaa suunnitteluun, toteutukseen, kehittämiseen. Suunnittelussa tärkeintä on koordinoida ryhmän resursseja. Ryhmä tulee jakaa siten, että osa työstää ampumakäskyä ja vaara-alueita samalla, kun osa työskentelee lapioiden kanssa kentällä ammunnan käytännön toteutusta varten.

Selkeästi haastavinta ammunnan johtamisessa on suunnittelu ja valmistautuminen. Keltanokkana ja ilman aikaisempaa kokemusta on niin monta muistettavaa asiaa, että välillä vihkosta tuntuu loppuvan sivut kesken. Kuitenkin rauhassa, turvallisuus mielessä, saadaan pala palalta rakennettua taistelutekniikkaa tukevia opetustilaisuuksia eli laadukkaita taisteluammuntoja. Tekemisen lomassa tulee muistaa, ettei ammunnan johtaja ole ampumapaikalla yksin. Maaliupseeri (MUPS), taisteluvälinepaikan hoitaja (TVÄL) ja tulitoiminnanvalvojat (TTV) ovat mukana toiminnassa. Töitä kannattaa ja pitää jakaa, missä voidaan harjoittaa taktiikan opinnoista tuttua tehtävätaktiikkaa. Esimerkkinä ammunnanjohtaja voi vaatia seuraavaa: ”MUPS! vaatimuksena on huomenna, että ammunnan maalitoiminta on koestettu ja toimii. TVÄL hoitaa materiaalien haut ja TTV:t katsovat, että ampujat tietävät maalialueen rajat ja toimivat käskyn antamien raamien piirissä”.

Myös itse toiminnan johtaminen toi paljon oppia, missä eteenkin kontrollin ja vapauden määrän määrittäminen etsi aluksi paikkaansa. Ampuvasta joukosta riippumatta tulee ammunnan johtajan aina määrittää aika, milloin seuraava ja sitä seuraava aktiviteetti tapahtuu luoden struktuurin, mutta myös johdetun ohjelman. Tässäkin auttaa suunnittelussa yhteisesti sovitut aikamääreet, joita ammunnan johtajana voi siirtää toimihenkilöille toteutettavaksi. Esimerkkinä: ”Harjoittelun tulee kestää 40 minuuttia, jonka aikana ampuvalle osastolle koulutetaan sinkoparin toiminta”.

Palkitsevinta ammunnan johtajana toimimisessa on, kun kaikki asiat menevät kuten suunniteltu. Maalit nousevat ajallaan, koulutukset pysyvät aikataulussa ja ennen kaikkea: ampuvalla joukolla on onnistunut ja turvallinen ammunta, jossa uutta oppia on saatu saavista kaataen. Tähän pystyy onneksi ammunnan johtaja itse vaikuttamaan työryhmänsä tuella.

Tärkeimpiä ominaisuuksia onnistuneeseen taisteluammuntaan on hyvät valmistelut, selkeä työnjako, rauhallisuus ja toisaalta työn tekeminen pilke silmäkulmassa. Vaikka ollaan vakavien asioiden äärellä, turha jäykistely ei ole hyväksi vaan kannattaa asioihin suhtautua sopivalla pieteetillä ja pitää ilmapiiri positiivisena, jolloin työskentely ja toiminta on mielekkäämpää.

Kirsikkana kakun päällä pääsin koeponnistamaan oman toimintani onnettomuustilanteessa, kun ampumapaikalleni käskettiin pelastuspalveluharjoitus. Tilanteessa simuloitiin tajuton potilas, joka oli kaatunut syvään poteroon. Sykkeet nousivat ja nollasin hetken, mutta sen jälkeen hyvän suunnittelun ansioista, alkoivat cABC (catastrophic bleeding, Airway, Breathing, Circulation) ja loput toimenpiteet muistua takaraivoon. Tämän jälkeen saatiin toimihenkilöiden toimin potilas kammettua ylös poterosta, siirrettyä ripeästi evakuointipisteelle sekä aloitettua ensihoito ja lämpimänä pito.

Pitkän harjoituksen aikana on siis päästy oppimaan paljon tulevien työtehtävien käytännön toteutuksista. Olemme itse suunnitelleet, rakentaneet ja kehittäneet taisteluammuntoja, joiden kantavina teemoina ovat toimineet turvallisuus ja taisteluteknisyys. Koko prosessi ajatuksesta siihen, että aseilla ammutaan, on pitkä ja sen kokonainen toteuttaminen on ollut tie oppimiseen.

Kadettialikersantti Juhani Juujärvi
109. kadettikurssi