Vuosangan taistelu- ja ampumaharjoitus on yksi niistä hetkistä, jotka moni upseeri muistaa Kadettikoulusta vielä vuosikymmenienkin jälkeen. Viime viikonloppuna päättynyt kolmiviikkoinen harjoitus on olosuhteiltaan ja vaativuudeltaan jotakin sellaista, johon muuten harvoin päästään Kadettikoulussa. Omasta toimintakyvystä huolehtiminen oli harjoituksessa merkittävässä osassa erityisesti nuorimman kadettikurssin osalta. Kun osaa huolehtia itsestään, osaa huolehtia myös alaisistaan. 

Vuosangan ampuma-alue mahdollistaa hyvien talviolosuhteiden lisäksi usean taisteluammunnan toteuttamisen samanaikaisesti. Tämä on ehdoton edellytys, koska muuten ei kyettäisi antamaan riittävästi näyttöjä tulitoiminnan valvojan ja ryhmän taisteluammunnan johtajan lisenssejä varten. Nämä ovat niitä perusoikeuksia, joita nuori upseeri tarvitsee heti valmistumisen jälkeen varusmieskoulutuksessa.

Vuosangan harjoituksessa keskimmäinen, 109. kadettikurssi saavutti oikeudet ammunnan johtajaksi ja nuorin, 110. kadettikurssi tulitoiminnan valvojiksi. Oikeuksien lisäksi kumpikin kurssi harjoitteli taisteluteknisiä, pääosin tiedusteluun liittyviä toimenpiteitä omissa taisteluharjoituksissaan ja lopuksi koetteli toistensa taitoja toimien eri puolilla yhteisessä tiedustelu-isku-operaatiossa.   

Ampumaharjoitusta on hyvä tarkastella tunnuslukujen kautta. Päivittäin käynnissä oli 10 samanaikaista taisteluammuntaa ja kaksi eri taisteluharjoitusta. Harjoituksen aikana johdettiin 210 eri taisteluammuntaa, joissa ammuttiin yhtyeensä noin 84 000 rynnäkkökiväärin ja konekiväärin laukausta. Lisäksi ammuttiin 423 kevyen tai raskaan kertasingon laukausta, joista 74 oli kovia. Räjähdysainetta ammunnoissa käytettiin yli 400 kiloa. Ampumatarvikkeita oli käytössä riittävästi opetustarkoituksen saavuttamiseen.

Keskimäärin puolet ammunnoista toteutettiin pimeässä. Pimeätoiminnan merkitys ja siihen liittyvä osaaminen taistelukentällä on viime aikoina jälleen korostunut. Vuodenaikamme tarjoavat meille erinomaiset pimeätoiminnan harjoittelumahdollisuudet. Vuosangassa ampuvalla joukolla oli käytössä sekä valaisuvälineet käsivalaisuraketteineen ja valopistooleineen että valonvahvistimet, pimeätähtäimet ja laserosoittimet. Näin voitiin harjoitella ammuntoja sekä valaisun aikana että täysin pimeässä.

Ammuntojen johtaminen pimeässä on aina haastavampaa kuin valoisalla. Erityistä suunnittelua edellyttää ammuntojen maalien tilanteenmukainen valaisu ja ampumasektorien merkintä. Pääosassa pimeäammunnoista oli mukana joukon liike, jolloin joko hyökättiin tai irtauduttiin. Liike asettaa vaatimuksia ammunnan turvallisuudelle. Ammunnan johtajan ja tulitoiminnan valvojien on ammunnan aikana varmistettava kaikkien ammuntaan osallistujien turvallinen sijainti.

Kadettien fyysinen kuormitus kasvoi harjoituksen aikana melkoiseksi. Kuormitusta aiheuttivat ammunnat, taisteluharjoitukset ja olosuhteet. Ampuvana joukkona vuorollaan toimivat nuoremman kurssin kadetit ampuivat ampumapäivinä aina sekä päiväammunnan että pimeäammunnan. Jokaista ammuntaa edeltää koulutusvaihe ja liikeratojen harjoittelu. Lisäksi ampumapaikoille siirryttiin hiihtäen. Kadeteille tuli koko harjoituksen aikana keskimäärin noin 100 kilometriä hiihtoa. Taisteluharjoitusvaiheessa puolestaan yöuni jäi usein vähäiseksi lisäten kuormitusta. Olosuhteet vaikuttivat myös kuormittumiseen. Ajoittain – 30 asteeseen kiristynyt pakkanen pakotti varaamaan tavallista enemmän aikaa ja energiaa ruokailuun, lepoon ja varusteiden kuivattamiseen. Fyysisesti Vuosangan harjoitus onkin kadeteille varsinainen tulikoe.   

Johtajaksi kasvaminen on tärkein tavoite Kadettikoulun harjoituksissa. Johtajaksi tullaan vain harjoittelemalla johtamista. Vanhimmilla kadeteilla oli vaativa johtamistehtävä ammunnan johtajina. Osa nuorimmista kadeteista pääsi toimimaan ryhmän- tai joukkueenjohtajina. Johtamissuorituksesta annetaan aina palaute. Joskus se saadaan kouluttajalta, joskus vertaisilta. Osa johtamissuorituksista uusittiin, jotta opetustavoitteeseen päästiin. Kokemusta tuli jälleen roppakaupalla. Johtajaksi kehittyminen ja upseeriksi kasvaminen on kuin vuorohiihtoa ala- ja ylämäkineen. Tällä kertaa johtajaladulla edettiin pääosin vauhdikkaasti tasatyöntöä. Vuosanka näytti jälleen voimansa.     

Eversti Jukka Nurmi
Kadettikoulun johtaja