Sotatekniikan laitoksella tutkijaesiupseerina työskentelevä kapteeni Jan Joutsi on päässyt eri tehtävissään, muun muassa opettajana sekä tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulussa näkemään konkreettisesti korkeakoulussa tapahtuneet muutokset sitten omien opiskeluvuosien.

“Tänä päivänä opiskelijat keskustelevat paljon enemmän. Ja vastaavasti positiivisella tavalla kyseenalaistavat sitä, mitä opetetaan. Se haastaa opettajaa hyvällä tavalla terävöittämään ja tuomaan omaa näkökulmaa opetukseen.” 

Varusmiespalveluksensa Joutsi suoritti Kaartin jääkärirykmentissä 2. Jääkärikomppaniassa, aloittaen talvella 2010. Aliupseeri- sekä reserviupseerikurssit hän suoritti sotilaspoliisilinjalla. Palveluksen jälkeen sopimussotilaana ollessaan eräs yliluutnantti houkutteli Joutsia myös hakemaan Kadettikouluun, vaikka alun perin aikeena oli hakea opiskelemaan tekniikkaa.

“Hän totesi minulle, että Kadettikoulun pääsykokeisiin ei tarvitse lukea ja sinne voi mennä, kunhan on juoksukunnossa. Hän myös mainitsi, että Maanpuolustuskorkeakoulussa olisi mahdollisuus opiskella sotatekniikkaa”

Joutsi aloitti opinnot Kadettikoulussa vuoden 2011 syksyllä. Opiskeluaikaa hän muistelee lämmöllä. Oli hienoa viettää aikaa sekä tehdä yhteistyötä samanhenkisten ihmisten kanssa. Joutsin mukaan yhteisöllisyys kadettien välillä säilyi koko kolmen vuoden ajan. Opintojen edetessä ja pääainetta valittaessa, tekniikasta kiinnostuneena Joutsi valitsi sotatekniikan ja aselajiksi johtamisjärjestelmän, jotka tukivat toisiaan. Vaikka ennen Kadettikoulua tavoitteena olivat olleet insinöörin opinnot, jälkikäteen Joutsi kuitenkin toteaa Kadettikoulun olleen hänelle oikea valinta.

“Pelkkä akateeminen opiskelu silloin kaksikymppisenä, ei välttämättä olisi ollut paras vaihtoehto, eikä myöskään sellainen, jossa on pelkkää käytännön tekemistä, ilman niitä akateemisia opintoja.” 

Kadettikoulu oli siis hyvä kombinaatio näitä molempia.

Kadettikoulusta valmistumisen jälkeen luutnantti Joutsi suuntasi ensimmäisiin työtehtäviinsä Haminaan, Reserviupseerikoulun Esikunta- ja viestikomppaniaan, opettamaan johtamisjärjestelmiä. Opettamisen lisäksi seuraavat neljä vuotta kuluivat myös linjanjohtajan sekä valmiusosaston tehtävissä.

“Se oli oma valinta; sinne halusin ja sinne päädyin.”

Uransa aikana Joutsi on päässyt toimimaan myös tehtävissä ulkomailla. Vuonna 2017 hän hakeutui kriisinhallintatehtäviin Irakiin, missä hän toimi vuoden ajan joukkueenjohtajana ja yhteysupseerina operaation johtovaltion, Yhdysvaltojen suuntaan. Vuonna 2022 Joutsi asusteli vuoden Oxfordissa, kun pääsi opiskelemaan Englantiin Cranfieldin yliopistoon elektronista sodankäyntiä.

“Tuntui mielettömältä kokea talvi Englannissa, viettää viikonloppuja Oxfordin vanhassa kaupungissa, samalla kun arkipäivät opiskelin elektronista sodankäyntiä hyvin teknisistä lähtökohdista. Opinnot johtivat englantilaiseen diplomi-insinööriä vastaavaan tutkintoon ja valmistuin Master of Science -tittelillä.”

Joutsille upseerin uran keskeisimmät edut konkretisoituvat liikunnassa sekä opiskelussa. Työajalla voi viikoittain harrastaa liikuntaa, joka varsinkin hektisen perhe-elämän keskellä auttaa löytämään aikaa oman kuntonsa ylläpitämiseen. Opiskelussa Joutsi nostaa esille työnantajan taloudellisen tuen esimerkiksi jatkokoulutuksia suorittaessa.

“Se, että opintoja on mahdollista hoitaa työnantajan tukemana, on kyllä iso etu, kun sitä vertaa muihin työnantajiin.”

Sotatekniikan laitoksella Joutsi on aikaisemmin työskennellyt sotatekniikan opettajana vuosina 2020-2022 sekä tutkivana opettajana vuosina 2023-2025. Nykyisin Joutsin työtehtäviin tutkijaesiupseerina kuuluu droonien sekä elektronisen sodankäynnin tutkiminen sekä opettaminen.

“Ajoittain opetan ja luennoin erikoisalaani liittyen, niin kadeteille kuin myös muille kurssitasoille.”

Kadettikoulua harkitsevia Joutsi muistuttaa siitä, että varusmiespalveluksessa saatu näkemys Puolustusvoimista ei vastaa kokonaisuudessaan opiskelua Maanpuolustuskorkeakoulussa, saati työelämää Puolustusvoimissa. Mahdollisuudet ovat todella laajat ja upseerin uralla pääseekin vaihtamaan tehtäviä aina muutaman vuoden välein.

“Tehtävät muuttuvat vuosien aikana ja kouluttautua voi aina lisää. Eli ei tarvitse pelätä, että se olisi puuduttavaa ja samaa työtehtävää sinne hamaan tappiin asti, kunnes sitten pitää jäädä eläkkeelle.”

***

Uratarinat-blogisarja kuvaa upseerinuran ainutlaatuisuutta ja monipuolisuutta – kenenkään urapolku ei kulje samaa reittiä. Tarinoissa upseerit kertovat uriensa tarjoamista vaiheista, kohokohdista ja mahdollisuuksista sekä antavat neuvoja niille, jotka harkitsevat upseerin uraa ja kadettikouluun pyrkimistä.