Maanpuolustuskorkeakoulun ampumaharjoitus 1 aikana toisen vuosikurssin kadetit ovat saaneet suunniteltua ja toteutettua ensimmäiset suoritukset ryhmän taisteluammunnoista. Nämä ammunnat ovat sisältäneet elementtejä eri taistelulajeista: hyökkäyksestä, puolustuksesta sekä osittain viivytyksestä. Taistelua käydään metsämaastossa, rakennetulla alueella, suksilla sekä jalan. Taktiikan ja taistelutekniikan perusteiden osaaminen on yksi taisteluammuntojen suunnittelun kulmakivistä. Vuosangassa kadetit pääsevät sotilaspedagogiikan ja johtamisen oppien lisäksi laittamaan edellä mainitun osaamisensa käytäntöön.

Ryhmä harvoin taistelee tyhjiössä. Sen taistelu on osa joukkueen taistelua. Vastaavasti joukkueen taistelu on osa komppanian taistelua. Taisteluammunnan suunnittelussa olennaista on osata sitoa ammunta osaksi isompaa kokonaisuutta. Tämän kontekstin luominen ammunnan ympärille auttaa myös sen suunnittelussa. Suunnitellessa esimerkiksi ryhmän puolustusta osana joukkueen puolustusta voidaan ryhmän pesäkkeen koossa turvautua voimassa oleviin käsikirjoihin ja oppaisiin, kuten Jääkärijoukkueen ja -ryhmän käsikirja 2018. Nämä antavat suuntaviivat sille millainen ryhmän puolustus voisi olla. Ryhmän taisteluammunnan sitominen joukkueen taisteluun auttaa myös sen johtamisessa: Taisteluammunnan aikana ammunnan johtaja voi ohjata ryhmän toimintaa kuvaamalla itsensä joukkueen johtajaksi ja antamalla käskyjä joukolle. Tällä tavalla ryhmää voidaan tarvittaessa ohjata haluttuun lopputulokseen ammunnan kannalta.

Taisteluteknisesti ryhmän taisteluammunnan tulee palvella joukkoa, joka siihen osallistuu. Ryhmän taisteluammunta on ennen kaikkea koulutustapahtuma. Se voi sisältää niin yksilö-, partio- kuin ryhmäkohtaista koulutusta, joka huipentuu varsinaiseen kovilla ampumatarvikkeilla toteutettavaa suoritukseen. Taisteluteknisen koulutuksen suunnittelussa on huomioitava suorittava joukko ja sen osaaminen. Vaikka Puolustusvoimien oppaat ja käsikirjat antavat yhteisiä perusteita esimerkiksi jääkäriryhmän taistelulle, silti jokainen ampuva joukko on taustaltaan (mm. koulutus, kalusto, henkilöstö) ainutlaatuinen. Tämän huomioiminen edellyttää vuoropuhelua ammuntojen johtajien ja ampuvan joukon kouluttajien välillä.

Maanpuolustuskorkeakoulun ampumaharjoituksessa 1 ampuvan joukon muodostavat kadetit sekä Kainuun prikaatin varusmiehet ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat naiset. Näistä muodostetut osastot ovat taustaltaan ja kokoonpanoiltaan vaihtelevia, jolloin ryhmäammuntoja johtavien kadettien tulee kyetä suunnittelemaan ammunnoistaan joustavia vaatimustasoltaan. Tässä korostuu erityisesti ammunnan valmistava koulutus, jossa rakennetaan edellytykset taisteluammunnan taistelutekniselle ja palvelusturvalliselle onnistumiselle.

Ammunnan valvoja nro 11110