Kadettikoulun johtaja eversti Jukka Nurmi nauttii tehtävästään, jossa hän pääsee vastaamaan tulevien upseerien kasvatuksesta ja koulutuksesta. Palkitsevinta Kadettikoulun johtajan roolissa on Nurmen mukaan seurata kadettien kehittymistä vuosien varrella, uusista opiskelijoista osaaviksi upseerin aluiksi.

”Se kehityskaari, joka tässä koulun aikana kadeteilla tapahtuu, on niitä hienoimpia asioita havaita.”

Nurmi itse oli kiinnostunut sotilasurasta jo lukiossa, vaikka varmuus hakemisesta Kadettikouluun muodostui vasta monien kokemusten jälkeen. Nurmi kertoo kiinnostuksen upseerin uraa kohtaan heränneen esimerkiksi varusmiespalveluksen mukavien kokemusten sekä läheisten kertomien tarinoiden perusteella. Hakuvaiheessa Nurmi harkitsi vielä muitakin korkeakouluja, mutta päätyi lopulta lähtemään Kadettikouluun. Varmaksi uravalinnastaan hän tuli vasta Kadettikoulun aikana.

”Tietysti tämä on sellaista nuoren normaalia vaihetta, kun sitä tietoa kerätään”, Nurmi pohtii. ”Pienistä puroista syntyi pikkuhiljaa kokonaisuus.”

Uransa aikana Nurmi on ehtinyt toimia monenlaisissa tehtävissä. Hän kertoo nauttineensa kaikista toimenkuvistaan, nostaen esille muutamia mieleenpainuvia kokemuksia. Näihin lukeutuvat muun muassa komentajatehtävät silloisessa Jääkäritykistörykmentissä sekä Panssariprikaatissa. Erityisesti Nurmi muistelee lämmöllä ensimmäistä varsinaista työpaikkaansa reserviupseerikurssin kouluttajana, Kenttätykistöpatterissa Haminassa.

”Ensimmäiset kouluttajan tehtävät ovat aina jollain tavalla mieleenpainuvia, koska silloin ollaan siellä varsinaisen toiminnan ytimessä sekä rakennetaan omaa minuutta ja osaamista”

Kansainvälinen toiminta on ollut myös lähellä Nurmen sydäntä. Esimerkiksi toimenkuva vaihtoupseerina Yhdysvalloissa oli tilaisuus, joka on painunut hyvin mieleen ja kerryttänyt arvokasta kokemusta. Nurmi ohjeistaakin kadetteja heittämään itsensä likoon ja kokeilemaan erilaisia tehtäviä rohkeasti.

”Pyrkikää vähän oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja hankkikaa monipuolisesti kokemuksia, sillä se kehittää kaikkein eniten.”

Upseeriuran ehdottomina etuuksina Nurmi näkee sen monipuolisuuden, kansainvälisyyden ja tietynlaisen suunnitelmallisuuden. Aina ei tarvitse mennä niin pitkälle kuin mahdollista, vaan uralla pystyy usein etenemään omien kykyjensä ja halujensa mukaan erilaisiin tehtäviin. Myös kansainväliset tehtävät lisäävät työn monipuolisuutta ja muovaavat tietä uusille arvokkaille kokemuksille. Suunnitelmallisuus taas voi tuoda elämään tietynlaista vakautta, kun seuraava toimenkuva saattaa olla tiedossa jo hyvissä ajoin.

”Siinä vaiheessa, kun lähdet ulkomaille tehtäviin, tiedät mihin tehtävään tulet takaisin. Ei siis tarvitse miettiä, että mitähän nyt sitten sen jälkeen.”

Käytännön ohjeiksi Kadettikouluun hakeville nuorille, Nurmi korostaa hyvää peruskuntoa, avointa kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin ja terveitä elämäntapoja. Pääsykoekirjoja kouluun ei nimittäin ole vaan valintakoe koostuu psyykkisistä ja fyysisistä testeistä, joiden avulla ehdokkaita karsitaan. Yhtenä tärkeimmistä fyysisistä kriteereistä hän mainitsee 12 minuutin juoksutestin, jossa on juostava vähintään 2600 metriä.

”Mikään huippusotilas ei tarvitse olla”, Nurmi muistuttaa. ”Kestävyys, lihaskunto sekä se, että pitää silmät auki ja seuraa mitä yhteiskunnassa tapahtuu, riittää aika pitkälle”.

***

Uratarinat-blogisarja kuvaa upseeriuran ainutlaatuisuutta ja monipuolisuutta – kenenkään urapolku ei kulje samaa reittiä. Tarinoissa upseerit kertovat uriensa tarjoamista vaiheista, kohokohdista ja mahdollisuuksista sekä antavat neuvoja niille, jotka harkitsevat upseerin uraa ja kadettikouluun pyrkimistä.