Julkaistu alunperin Maanpuolustaja-lehdessä 2/24

Syyskuinen kostea ilma ja aamuauringon kirkkaat säteet osuvat Suomen- ja vieressä liehuvaan sotilasliitto Naton lippuun. Olen kävelemässä Ilmasotakoululle. Varusmiehet tervehtivät minua viemällä käden terävästi lakin lipalle, kuten on opetettu. Vastaan tervehdykseen kuten kuuluu. Huomaan kuinka lentosotamiehet vilkaisevat rinnassani olevaa arvomerkkiä. Kadettikoulun tunnuksen alla lepää nyt kolme kultaista vaakaraitaa – kolmas ja viimeinen lukuvuosi Kadettikoulussa on alkanut.

Syksyllä 2022 aloitin opinnot 109. kadettikurssilla Ilmavoimien opintosuunnalla. Kolme vuotta kestävät opinnot tuntuivat aluksi pitkältä. Simppusyksyn ensimmäisessä opiskelijatapahtumassa juttelin kolmannen vuosikurssin opiskelijan, kaaderin, kanssa. Kaaderin terveiset silloiselle tuoreelle simpulle olivat, että aika menee taatusti nopeammin kuin ehtii kuvitellakaan. Enhän minä tuota silloin uskonut. Matka läpi ensimmäisen vuoden tenttien ja harjoitusten sekä toisen vuoden seminaarien ja aselajiopintojen on kuitenkin mennyt vauhdilla. Ei tässä koulussa turhaan tituleerata kaadereita wanhoiksi ja wiisaiksi.

Kuluneen parin vuoden aikana moni asia on muuttunut niin tulevassa työympäristössä kuin lähestyvässä työurassa. Nato-sotilasliittojäsenyys on tuonut uusia ja mielenkiintoisia työtehtäviä sekä kansainvälistänyt toimintaa entisestään. Ilmavoimien uusi Joint-suorituskyky F-35 -monitoimihävittäjä tulee sitomaan kaikki kolme puolustushaaraa ja Rajavartiolaitoksen entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Myös itse upseerikoulutusta on päivitetty kaikilla tutkintotasoilla ja tämä tulee vaikuttamaan osin myös omaan koulunkäyntiini. Viimeistään muutokset kohdataan meidän kurssimme osalta maisterivaiheessa, joka on aiempaa lyhyempi.

Kadettikoulun alkaessa puntaroin pitkään kahden eri opintosuunnan välillä. Valinta osui toisen vuoden jouluna Ilmavoimien johtamisjärjestelmäopintosuuntaan (JOJÄ). Ilmavoimissa valinta on hieman Maavoimia helpompi, sillä opintosuuntavaihtoehtoja on vain kolme. JOJÄ-opintosuunta on osoittautunut teknisenä ja modernina aselajina itselleni juuri oikeaksi valinnaksi. Opinnot sisältävät sopivassa suhteessa eri järjestelmien teknistä opetusta, mutta myös käytännön tekemistä. En voisi kuvitella itseäni opiskelemassa insinööriksi, mutta täytyy myöntää, että kiinnostus eri teknisiä ratkaisuja ja tietojärjestelmiä kohtaan on nostanut päätään. Linuxin konfigurointi tai modulaariliittimen vaihto ei vielä onnistu silmät sidottuna. Toisaalta kukaan ei ole valmis JOJÄ-mies kouluun tullessaan, eikä vielä opintojen päättyessäkään.

Työtehtäviä miettiessäni eniten kiinnostaa informaatiosodankäynti ja avaruus. Informaatiosodankäynti sisältää myös viestintätoimialan laajan tehtäväkentän, ja informaatio-operaatioilta puolustautuminen poikkeusoloissa on aiheena herättänyt kiinnostukseni. Viestintä ja vaikuttaminen on kiehtoneet minua jo yläasteikäisestä lähtien, joten ei ole yllätys, että informaatiosodankäynti on ollut itselleni mielekäs aihe ilmavoimallisissa opinnoissa. Varusmiespalveluksesta kotiutumisen jälkeen ehdin työskennellä puoli vuotta sopimussotilaana Ilmavoimien Aliupseerikoulussa, ja toiveissa oli siirtyminen viestinnän pariin. Tuona syksynä Kadettikoulun portit kuitenkin aukesivat.

Kadettikoulun alkaessa valikoiduin somekadetiksi, joten olen päässyt toteuttamaan viestintää Puolustusvoimille. Somekadetit ovat jokaiselta kadettikurssilta valittava pieni ryhmä opiskelijoita, jotka kertovat opinnoistaan ja arjestaan sosiaalisen median eri kanavilla. Itselleni somekadettina toimiminen on tuonut lisäarvoa opinnoille. Pääkanavana meillä somekadeteilla on meidän oma @upseeriksi-tili Instagramissa.

Koulun alkaessa moni vanhempi upseeri sanoi, että Kadettikoulussa muodostetut ystävyyssuhteet kantavat läpi työuran ja koko elämän. Tämä viisaus on jäänyt mieleeni ja muistuttaa läsnäolollaan joka päivä. Jo ensimmäisestä syksystä alkaen yhteydenpito ystäviin Maa- ja Merivoimista on jatkunut tiiviinä, vaikka välimatka on kasvanut nyt viereisestä tuvasta puoleen Suomeen. Vuoden aikana on kuitenkin tapahtumia, joissa muiden puolustushaarojen kadetteja pääsee tapaamaan. Viimeistään joulujuhlassa kaikki kadettikurssit kokoontuvat yhdessä Santahaminaan.

Kun aselajiopinnot alkoivat toisen vuoden alkupuolella, oman opintosuunnan kadeteista tuli läheisempiä. Tämä näkyi lukuisissa illanvietoissa myös vapaa-ajalla.

On suuri voimavara, että opiskelutovereiden kanssa voi ja haluaa viettää aikaa myös vapaalla, eikä ystävyys perustu vain yhteiseen viikko-ohjelmaan. Somekadettina teen tiivistä yhteistyötä niin Maanpuolustuskorkeakoulun kuin Ilmasotakoulunkin viestinnän kanssa, ja myös sieltä on muodostunut koulun ja vapaa-ajan ylittäviä ihmissuhteita. Luulin, että urallani saisin vain työkavereita, mutta sainkin paljon enemmän.

Upseerin tulevaisuuden työkenttä on jatkuvassa muutoksessa. On vielä epäselvää, millaisiin työtehtäviin vuoden päästä valmistuva johtamisjärjestelmäalan kadetti työllistyy. Se on kuitenkin varmaa, että yksin näitä hommia ei tarvitse tehdä. Suomea puolustetaan yhdessä. Yhdessä muiden upseereiden ja aliupseereiden, siviiliammattilaisten, osaavan reservin ja varusmiesten kanssa. Yhdessä koko muun yhteiskunnan kanssa.

Me kaikki olemme tulevaisuuden turvallisuuden tekijöitä.

Kadetti Eeli Jämsä
109. kadettikurssi
Ilmavoimien johtamisjärjestelmäopintosuunta