Raskaan kertasingon terävä laukaus kajahtaa kuulaassa pakkassäässä. ”Vaunu tuhottu!”. Tukipartion konekivääri tulittaa lyhyitä sarjoja. Rynnäkkökiväärit yhtyvät tuleen. Maaliupseerilla on kiire nostaa oikeita maaleja sovitussa järjestyksessä. Ryhmänjohtajan käskyt sinkoilevat. Asemista irtaudutaan oman epäsuoran tulen turvin. Tulenkuvauskentässä räjähtelee. Ammunnan johtajan valvova silmä tarkkailee herkeämättä tapahtumia. Välillä hän antaa joukkueen johtajan ominaisuudessa ryhmänjohtajalle tarkentavia käskyjä. Lopulta vihollisen hyökkäys torjutaan muutaman asemanvaihdon jälkeen.

Sinkotien ampumapaikalla on täysi tohina päällä. Nuoremman 111. kadettikurssin ja 94. merikadettikurssin kadetit toimivat ampuvana ryhmänä. Keskimmäisen 110. kadettikurssin maavoimakadetit puolestaan toimivat ammunnan johtajina apunaan tulitoiminnan valvojat nuoremmalta kurssilta. Ammunnan tavoitteena on taistelutaitojen kehittymisen lisäksi saada oikeudet ryhmän taisteluammunnan johtamiseen ja tulitoiminnan valvojan tehtävään. 

Varsinainen kovapanosvaihe on koko ammunnan kohokohta, mutta sitä on edeltänyt perusteellinen valmistelu. Ampuvaa joukkoa koulutetaan ennen ammuntaa. Tällöin harjoitellaan asekäsittelyä, liikeratoja ja pelastustoimintaa. Ryhmänjohtaja tekee oman taistelusuunnitelmansa ammunnan johtajan (joukkueen johtajan) ohjaamana. Vastaavasti ammunnan toimihenkilöt valmistelevat maalitoiminnan, singot ja muut ampumatarvikkeet sekä hiekoittavat tarvittaessa siirtymiseen käytettäviä reittejä. Turvallisuus on aina toiminnan keskiössä. Tulitoiminnan valvojat varmistavat vielä keskinäisen yhteistoimintansa ja testaavat varoverkon viestiliikenteen. Tärkeässä asemassa ovat myös ammuntoja edeltävät puhuttelut ja käskynannot sekä ammunnan jälkeen toteutettava palaute. Jokainen ampuja saa henkilökohtaisen palautteen, ryhmä ryhmäkohtaisen palautteen ja ammunnan johtaja oman palautteensa.  

Vuosangan ampumaharjoitus on Kadettikoulun vuoden tärkein harjoitus. Kolmen viikon mittainen harjoitus sisältää 210 yksittäistä taisteluammuntaa, talvi- ja olosuhdekoulutusta, sotahistoriaa ja taisteluharjoituksia jääkärijoukkueen sekä tiedustelujoukkueen kokoonpanossa. Suunnitelmallisella tehtäväkierrolla varmistaudutaan siitä, että niin johtajatehtävät, ammunnan toimihenkilötehtävät kuin miehistötehtävätkin vaihtelevat. Kokemusta kertyy eri tasoilta ja eri tehtävistä. Kaiken tavoitteena on kehittää kadettien valmiuksia ensimmäisiin tehtäviin upseereina. 

Vuosangan ampumaharjoitus on merkittävä myös palkatun henkilökunnan tietojen ja taitojen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Tänäkin vuonna kouluttajia ja ammunnan valvojia on harjoituksessa yhteensä kymmenestä eri joukko-osastosta ja Rajavartiolaitoksesta.      

Vuosangan vaihtelevat olosuhteet ovat harjoitukseen puoliväliin tultaessa jo koetelleet joukkoa. Sää on vaihdellut plussakeleistä -25 asteen pakkaseen. Henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpito ja materiaalin kunnossapidosta huolehtiminen on yksi harjoituksen pääopetuskohteista. Tähän osuuteen kuuluu myös perinteinen avantoon hiihto, pelastautuminen vedestä ja sen jälkeinen toimintakyvyn palautus. 

Harjoituksessa on mukana myös kansainvälistä vahvistusta. Nuorimman kurssin mukana on koko harjoituksen kaksi ranskalaista kadettia kadettikoulujen väliseen vaihto-ohjelmaan perustuen. Tulevina vuosina saatamme nähdä ulkomaalaisten kadettien ja kansallisuuksien määrän kasvavan. Suomalainen upseerikoulutus erityisesti talviolosuhteissa herättää kiinnostusta liittolaisissamme.

Toivotan hyvää ja turvallista loppuharjoitusta kaikille! 

Eversti Jukka Nurmi
Kadettikoulun johtaja