Vuosangan taistelu- ja ampumaharjoituksessa toisen vuoden kadetit (keskoset) harjaantuvat ryhmäammuntojen suunnittelussa ja johtavat ryhmäammuntoja niin valoisalla kuin pimeällä. Keskoset suunnittelevat, rakentavat ja kehittävät taisteluammuntoja, joissa keskiössä ovat aina olleet taisteluteknisyys ja turvallisuus. Taisteluammuntojen johtaminen on yksi Kadettikoulun vaativimmista ja palkitsevimmista tehtävistä, ammuntojen johtaminen opettaa ryhmätyötaitoja sekä toimintaa johtajan asemassa.

Vuosangan ampumaharjoituksessa kadetit ja Kainuun prikaatin varusmiehet ampuvat yhteensä 210 erillistä taisteluammuntaa kolmen viikon aikana. Puolet ammunnoista toteutetaan valoisalla ja puolet pimeällä.

Ryhmäammuntojen kokonaisuus alkaa ampumapaikkaan tutustumisella maastontiedustelun merkeissä heti harjoitusalueelle saavuttuamme. Tämän tarkoituksena on tutustua ampumatyöryhmänä yhdessä maastoon, johon tulee seuraavan vajaan viikon
aikana rakentaa kaksi erillistä taisteluammuntaa, yksi ammunta valoisalla ammuttavaksi ja toinen pimeällä.

Ampuma-alueeseen tutustumisen jälkeen seuraavana toimenpiteenä on ampumapaikan rakentaminen sekä ampumakäskyn työstäminen. Ryhmä olisi suotavaa jakaa siten, että tietty osa työstää koneella ampumakäskyä ja piirtää vaara-alueita, kun samaisesti loput ovat rakentamassa kentällä maalitoimintaa, ottavat ylös ampumasuuntia sekä valmistelevat tuliasemia. Tärkeää ryhmätyössä on, että jokainen jäsen perehtyy ammuntaan niin maastossa kuin myös käskyssä, jotta vältyttäisiin mahdollisilta epäselvyyksiltä.

Ammunnanjohtajana päivät ovat pitkiä ja vaiherikkaita, eikä johtovastuussa olevalla kadetilla ole varaa herpaannuttaa keskittymistään. Vaikka ammunnanjohtaja vastaakin kaikesta ampumapaikalla, ei hänen kuitenkaan tarvitse työskennellä yksin. Ampumapaikalla ammunnanjohtajan lisäksi on maalilaiteupseeri ja taisteluvälinepaikan johtaja sekä tulitoiminnan valvojat. Kaikkien toimihenkilöiden tehtävänä on hoitaa oma hommansa ja omalla tekemisellään helpottaa ammunnan johtajan taakkaa. Vuosangan ampumaharjoituksessa nuoremman kadettikurssin kadetit toimivat osana ampumapaikan henkilöstöä. Nuoremman kurssin kadetit antavat samalla näyttöjä liittyen omiin lisensseihinsä ja auskultoivat esimerkiksi tulitoiminnan valvojan lisenssejä. Harjoituksessa keskoset siis johtajat ensimmäistä kertaa ryhmäammuntoja ja simput toimivat ensimmäistä kertaa tulitoiminnan valvojina ja muina toimihenkilöinä, tämän myötä harjoituksessa keskiöön nouseekin siis palvelusturvallisuus.

Päivä ampumapaikalla

Ammunnan toimihenkilöiden päivä alkaa usein ampumatarvikkeiden noutamisella, josta aamupalan kautta suunnataan ampumapaikalle. Toimihenkilöstöllä on aamulla aikaa laittaa ampumapaikka ja maalitoiminta kuntoon päivän ammuntaa varten ennen ampumaan saapuvan joukon tuloa. Aamun aikana toimihenkilöiden tulee varmistua maalitoiminnan toimivuudesta sekä esimerkiksi rakentaa ammuntaan tarvittavat tulenkuvauskentät.

Ampumaan tulevan joukon saavuttua ammunnanjohtajan johtovastuu alkaa toden teolla. Ammunnanjohtajan toimesta ampumaan saapuneen joukon aseet ja hallussa olevat lippaat tarkastetaan, jonka jälkeen pidetään ammunnan varopuhuttelu ampuvalle joukolle. Tämän jälkeen aloitetaan ammunnan harjoitteluvaihe. Ammunnan harjoitteluvaihe sisältää ryhmänjohtajan kanssa suoritettavan maastontiedustelun, ammunnassa käytettävien asejärjestelmien kouluttamista, taistelutekniikan harjoittelua sekä ammunnan liikerata harjoittelun. Ammunnan harjoittelun tarkoituksena on varmistua ampuvan joukon osaamistasosta sekä varmistua, että ammunnat voidaan suorittaa palvelusturvallisesti.

Ampumapäivän loppukliimaksi on ammunnan kovapanosvaihe. Ammunnan kovapanosvaihe toimii kuitenkin ennen kaikkea opetustilaisuutena, se on myös tason mittaus päivän koulutuksen onnistumisesta ja ampuvan joukon osaamisesta. Kovapanosvaiheen jälkeen ammunnan johtaja antaa ampuvalle joukolle palautetta. Palautteenantotilaisuus on keskiössä ampumapäivässä, valoisan ammunnan palautteenannossa voidaan tuoda esille onnistumisia ja kehityskohtia, joita ammunnassa
esiintyi. Ampumapäivä pyritään rakentamaan nousujohtoiseksi, jolloin oppiminen ja suoritukset kehittyvät jokaisen vaiheen myötä.

Loppukaneetti

Ammuntojen suunnittelu, rakentaminen ja toteutus ovat monivaiheinen prosessi, joka vaatii tarkkaa yhteistyötä ja huolellista valmistautumista. Alkuun päästään maastontiedustelulla, jonka jälkeen ryhmä rakentaa ampumapaikan ja valmistelee tarvittavat ammunnan elementit. Ampumakäskyjen työstämisen jälkeen käydään läpi harjoitteluvaiheet, joiden aikana varmistetaan, että ammunnat voivat toteutua turvallisesti ja tehokkaasti. Koko harjoituksen ajan ammuntoja kehitetään jatkuvasti ja pyritään parantamaan jokaista vaihetta – olipa kyse taistelutekniikasta, turvallisuudesta tai ryhmätyön sujuvuudesta. On ollut äärimmäisen palkitsevaa nähdä osaamisen kehittyminen ja samalla oppia tärkeitä työelämätaitoja, kuten johtamista, vastuunkantoa ja tiimityöskentelyä. Harjoituksen aikana on tullut selväksi, kuinka arvokkaita nämä taidot ovat tulevaisuuden työuralla. Vuosangan harjoitus on ollut paitsi opettavainen myös erittäin palkitseva kokemus, joka on jättänyt jäljen kadettien ammattitaitoon ja itsevarmuuteen.

Kadetti Eero Ryhänen
110. kadettikurssi