Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksella työskentelevä Anne Lamminen päätyi Kadettikoulun jälkeen takaisin Santahaminaan usean välietapin kautta. Opettajan rooliin hän ei kuitenkaan olisi arvannut päätyvänsä.

“On ollut mielenkiintoista nähdä myös täältä henkilökunnan puolelta Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaa. 

Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen Lamminen suoritti Suomenlinnan rannikkorykmentissä, Isosaaren linnakkeella kesällä 2000. Vaikkei asepalvelukseen hakeutuminen ollut aina selkää, ammattikorkeakouluopintojen aikana mielenkiinto kuitenkin syttyi ja täten Lamminen päätti hakea palvelukseen. Palveluksessa hän viihtyi hyvin ja parhaiksi puoliksi hän mainitsee pienen varusmiesporukan sekä mahdollisuudet hyödyntää tehtäviä opintoihin. Lamminen toimi toimistoaliupseerina ja kotiutui reserviin alikersanttina.

“Väitän, että olisi harmittanut, jos en olisi silloin palvelukseen lähtenyt. Havahduin siihen parikymppisenä, että jos en nyt lähde, niin en lähde koskaan.”

Suoritettuaan asepalveluksen, Lamminen vietti kaksi vuotta reservissä muun muassa siviiliopintojen parissa. Opintojen aikana hän kuitenkin päätti hakea Kadettikouluun, jossa opiskelu alkoi vuonna 2003. Upseeriopinnot veivät Lammista aina Maasotakoululle Lappeenrantaan, Ilmatorjuntakoululle Hyrylään sekä tietysti Maanpuolustuskorkeakoululle Santahaminaan. Kadettikoulusta hän valmistui ensin sotatieteiden kandidaatiksi ja lopulta sotatieteiden maisteriksi vuonna 2007.

Maanpuolustuskorkeakoulusta maisteriksi valmistuttuaan, Lamminen siirtyi Panssariprikaatiin, jossa hän kymmenen vuoden aikana toimi kouluttajan tehtävissä sekä varusmieskoulutuksen suunnittelutöiden parissa. Näiden vuosien jälkeen Lamminen hakeutui yleisesikuntaupseerikurssille, jonka hän suoritti vuosina 2017-2019. Työt jatkuivat kurssin jälkeen neljän vuoden ajan operatiivisella tehtävissä Säkylässä sekä Mikkelissä. 

”Usein moni ihmettelee kulkemisen haasteita työmatkoihin esimerkiksi Mikkeliin, mutta ei ajattele sitä hienoa työpaikkaa, jonka takia kuljetaan. Tämän uran suola onkin nimenomaan se työ, ei niinkään se missä se työ on.”

Nykyisessä työtehtävässään johtamisen pääopettajana Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksella Lamminen on työskennellyt vuodesta 2023. Työtehtäviin kuuluvat johtamisen opetusryhmän johtaminen sekä muun muassa yleisesikuntaupseerikurssin kansainvälisten harjoitusten suunnittelu. Lammisen mukaan parasta tämän hetkisessä työssä on monipuolinen työyhteisö.

“Me tuotamme sitä osaamista, mitä käytetään hyödyksi ja jolla on pitkäkestoiset seuraukset. “

Lammisen mukaan upseerin uran suurin etu on työtehtävien muuttuminen laidasta laitaan, tasaisin väliajoin. Hänen mukaansa on hienoa, että seuraavassa tehtävässä upseeri haastetaan aina uusiin tehtäviin.

“Tiedän, että minut sijoitetaan aina niin ikäni, virkani ja kokemuspohjani kannalta juuri sopiviin tehtäviin.” 

Maanpuolustuskorkeakoulun ja muiden korkeakoulujen välillä punnitseville Lamminen toteaa, että Maanpuolustuskorkeakoulu tarjoaa yliopistokoulutuksen, mitä missään muualla ei Suomessa ole tarjolla. Opinnoissa haastetaan monella tasolla, joka luo pohjan tulevaisuuden työtehtäville. Lamminen kuitenkin muistuttaa, että Maanpuolustuskorkeakoulussa on myös perinteisen yliopistomaailman piirteitä.

”Ehdottomasti kannattaa hakea. Jäät enemmän miettimään sitä, että miksi et ikinä hakenut, kun sitä että miksi hait. Voin sanoa, että tervetuloa ja muistakaa pitää itsestänne huolta.”

***

Uratarinat-blogisarja kuvaa upseerinuran ainutlaatuisuutta ja monipuolisuutta – kenenkään urapolku ei kulje samaa reittiä. Tarinoissa upseerit kertovat uriensa tarjoamista vaiheista, kohokohdista ja mahdollisuuksista sekä antavat neuvoja niille, jotka harkitsevat upseerin uraa ja kadettikouluun pyrkimistä.