Varusmiespalveluksen Kesänen olisi aikanaan halunnut suorittaa Merivoimissa, mutta päätyi vuonna 1992 Savon prikaatiin panssarintorjuntakomppaniaan. Reserviupseerikurssin suorittanut Kesänen kotiutui palveluksesta panssarintorjuntajoukkueenjohtajana. Upseerinuraa Kesänen ei ollut harkinnut ennen palvelukseen astumista.
”Varusmiespalveluksessa huomasin, että täällä on tekemisen meininkiä ja hienoa väkeä töissä. Päädyin sitten varusmiespalveluskokemuksen pohjalta hakemaan Kadettikouluun.”
Kiinnostus Merivoimia kohtaan oli jäänyt kytemään ja Kesänen aloitti opinnot 63. merikadettikurssilla. Opiskeluajoilta mieleen on jäänyt merellä oleminen, merenkulun ja navigoinnin opettelu sekä kaikkien Suomen väylien ja satamien läpikäynti itärajalta pohjoisimpaan pisteeseen asti.
”Mieleen ovat jäänet myös kaksi koulutuspurjehdusta miinalaivoilla. Ne hitsasivat meidän pienen 10 hengen merikadettikurssin hyvin yhteen. Olemme pitäneet yhteyttä läpi elämän.”
Kesänen nostaa kadettiajoilta esille myös kansainvälisen toiminnan, joka oli tuolloin vielä nykyistä vähäisempää. Kadettina kansainvälisyys näkyi esimerkiksi pohjoismaisten merikadettipäivien urheilukilpailuissa, jotka järjestettiin tuolloin Vaasassa, Aalborgissa ja Visbyssä.
”Silloin kadettina ymmärsin, että paljon on opittavaa muilta ja paljon on meilläkin opetettavaa muille. Myöhemmin tämä johti itselläni moniin kansainvälisiin tehtäviin.”
Valmistuttuaan vuonna 1997 Kesänen aloitti uransa Merivoimissa Upinniemessä joukkueenjohtajana, missä hän ehti toimia kolmen eri saapumiserän kouluttajana. Ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien Kesäsen tavoitteena oli ollut päästä ohjusveneelle, mutta ura sai yllättävän käänteen silloisen esimiehen ehdotuksesta.
”Hän kehotti, että minun kannattaisi mennä sukeltajakurssille töihin, kun pisteetkin riittävät. Kävin sitten raivaajasukeltajakurssin viimeisen kouluttamani saapumiserän kanssa ja sen jälkeen jäin töihin varajohtajaksi Merivoimien sukeltajakurssille.”
Kesänen työskenteli kolme vuotta sukeltajakurssilla, kun uralla tapahtui jälleen uusi käänne. Vuonna 2001 Kesänen vaihtoi univormun väriä Merivoimien sinisestä Maavoimien harmaaseen, kun hänet valittiin Utin jääkärirykmenttiin helikopteriohjaajakoulutukseen. Taustalla oli tarve uusien NH90-kuljetushelikopterien lentäjille. Maavoimilla ei ollut tarpeeksi helikopterilentäjiä, minkä vuoksi muista puolustushaaroista rekrytoitiin yhdeksän upseeria koulutukseen.
”Osittain sattuman kautta päädyin hakemaan, kun kuulin kollegalta, että hän oli hakenut. Olin unelma-ammatissani Merivoimissa hienon porukan kanssa, mutta mahdollisuus kokeilla jotain aivan muuta oli sen verran houkutteleva, että laitoin paperit menemään vielä haun viimeisenä päivänä.”
Kesänen työskenteli vuodet 2001-2019 Maavoimien ilmailun ja Puolustusvoimien erikoisjoukkotoiminnan parissa Utin jääkärirykmentissä ja Maavoimien esikunnassa. Hän toimi muun muassa helikopteripataljoonan komentajana, Maavoimien ilmailun päällikkönä ja ensimmäisenä helikopteritaustaisena komentajana Utin jääkärirykmentissä.
Urallaan Kesänen on ollut mukana kehittämässä myös erikoisjoukkoilmailukykyä. Vuonna 2003 hänet valittiin Yhdysvaltoihin Maavoimien helikopterikoulutuskeskuksen kapteenikurssille. Siellä syntyivät ensimmäiset ajatukset erikoisoperaatioihin soveltuvan helikopteri-ilmailukyvyn rakentamisesta Suomeen Utin jääkärirykmenttiin, missä helikopterit ja erikoisjoukot ovat samassa joukko-osastossa.
Kehitystyö vauhdittui Kesäsen toimiessa helikopteripataljoonan komentajana, kun tehtävänä oli valmistautua EU-taisteluosaston ja Naton nopean toiminnan joukkojen helikopteriosastoksi. Tiukat suorituskykyvaatimukset pakottivat uudistamaan sekä ajattelua että koulutusta. Vaikka operaatioihin ei lopulta lähdetty, syntyi perusta uudelle suorituskyvylle. Tämän jälkeen alkoi järjestelmällinen erikoisoperaatiokoulutus myös helikopterijoukoille.
Utin jääkärirykmentin komentajan tehtävien jälkeen Kesäselle tuli käsky lähteä opiskelemaan Yhdysvaltoihin Washingtoniin, missä hän suoritti maisterintutkinnon valtionjohdon sotilaallisesta neuvonantamisesta. Opintojen jälkeen hän siirtyi Pääesikuntaan yhteisoperaatiotasolle apulaisosastopäälliköksi.
Pian tämän jälkeen Kesänen oli mukana valmistelemassa sotilaallista neuvonantoa Suomen valtionjohdolle Nato-jäsenyyden vaikutuksista sekä Puolustusvoimien yhteensovittamisesta liittokuntaan. Suomen liityttyä Natoon Kesänen siirtyi vuonna 2023 Brysseliin Naton päämajaan erityisneuvonantajaksi. Tehtävässä hän toi esiin Suomen ja Ruotsin näkökulmia sekä pohjoisen alueen näkemyksiä Naton suunnittelussa ja päätöksenteossa. Hän palveli tehtävässä marraskuuhun 2025 asti, jonka jälkeen hän aloitti Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorina.
Kesänen korostaa upseerinuran tarjoavan vaihtelevia tehtäviä, kansainvälisyyttä ja mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan. Upseerina itseään pääsee haastamaan ja luvassa on paljon erilaisia kokemuksia. Samalla hän muistuttaa, ettei uraa kannata suunnitella liian tarkasti.
”Olennaista on tehdä nykyinen tehtävä hyvin ja pysyä avoimena uusille mahdollisuuksille.”
***
Upseerina-blogisarja kuvaa upseerinuran ainutlaatuisuutta ja monipuolisuutta – kenenkään urapolku ei kulje samaa reittiä. Tarinoissa upseerit kertovat uriensa tarjoamista vaiheista, kohokohdista ja mahdollisuuksista sekä antavat neuvoja niille, jotka harkitsevat upseerin uraa ja kadettikouluun pyrkimistä.
Upseeriksi 
Jätä kommentti