Koulutuspurjehduksen varsinainen meriosuus alkoi eilen. Huolelliset valmistelut ja laadukkaasti toteutettu satamajakso antoivat hyvät pohjat aluksen irrottamiseksi kohti maailman meriä. Eilisen illan tunnelma oli varsin odottava, mutta samalla rauhallinen. Olin tyytyväinen siitä, että kouluttajat olivat sisäistäneet sen, että tämän harjoituksen tärkein oppi saadaan ajan ja toistojen kautta – ensimmäisen viikon jälkeen ei tarvitse olla valmista.
Illan aikana laivalla toteutettiin tärkeimmät turvallisuuteen liittyvät harjoitukset. Mies meressä- sekä palontorjuntahälytysharjoitukset. Saatettaessa laiva hälytystilaan on aivan kriittistä, että jokainen merisotilas tietää ensin missä kenenkin tulee olla ja mitä juuri minun hälytysjaon edellyttämässä tehtävässä tulee tehdä. Ensimmäiset hälytysharjoitukset ovat kosketus siihen, miten taistelualus organisoidaan.
Tänään 7.5. aamu valkeni Gotlannin saaren pohjoispuolella. Tein pienen muutoksen reittiin. Keskisellä Itämerellä merenkäynti oli hivenen suurempaa kuin Gotlannin länsipuolella, josta nyt suuntaamme kohti Tanskan salmia. Reittimuutoksella saamme paremmat olosuhteet päivän suunnitellulle koulutukselle. Muistutankin lukijoita, että aluksen liikkeitä voi seurata marinetraffic.com sivulta hakemalla aluksen nimellä. AIS lähetin on kytketty koulutuspurjehduksen ajaksi aktiiviseen tilaan, joten muut merellä liikkujat ja myös internetin käyttäjät voivat nyt seurata Hämeenmaan liikkeitä reaaliajassa.
Aamiaisen jälkeen aluksella pidetään johtohenkilöstölle ja vanhemmille kadeteille tilannekatsaus, jossa käydään läpi vallitseva sää, ennuste ja aluksen tilanne. Tilannekatsaus toistuu illalla, ja näiden yhteisten briiffien perusteella päälliköllä on ymmärrys tehdä päätöksiä harjoituksen toimeenpanoon. Voidaanko edetä suunnitelman mukaisesti vai onko tarpeen tehdä muutoksia suunnitelmaan? Tällä hetkellä kaikki näyttää hyvältä – laiva ja sen miehistö on kunnossa ja sää mahdollistaa erinomaisesti suunnitellun toiminnan. Merellä on elettävä hetkessä, mutta myös osattava ennakoida.
Aamupäivän aikana harjoittelimme ensimmäistä kertaa taistelualuksen tärkeimmän jaon – taistelujaon. Taistelujako toimeenpannaan taisteluhälytyksellä, jolloin koko miehistö on hälytystilassa. Kaikki aluksen sensorit ja asejärjestelmät ovat välittömästi käytettävissä, aluksen vaurionsietokykyä on parannettu sulkutiloin ja palo- ja vauriontorjuntaryhmin sekä aluksen ensihoito- ja lääkintävalmius on välitön. Toiminta vaikutti lupaavalta ottaen huomioon, että tällä henkilöstöllä harjoitus oli ensimmäinen yhteinen. On aika siirtyä eri koulutusryhmille tarkemmin räätälöityyn koulutusohjelmaan.
Taistelualuksen suorituskyvyn muodostaa viimekädessä sen henkilöstö. Osaaminen, yhteistyökyky ja asenne. Olen kuvaillut omasta näkökulmastani täydellistä merisotilasta sanaparilla ”ammattimainen tiimipelaaja”. Kumpikaan käsitteistä yksin ei riitä, vaan tarvitaan näitä molempia ominaisuuksia. Tässä vaiheessa päällikön ensivaikutelma on, että laiva koostuu tiimipelaajista. Olenkin sitä monta kertaa korostanut, että pitkäkestoinen merelläolo vaatii luonnetta ja merisotilashenkeä. Aika näyttää miten hyvä tiimi tästä miehistöstä lopulta muodostuu. Koko miehistön ammattimaisuus muodostuu aikanaan pala palalta, kun aluksen vakituinen henkilöstö siirtää omaa osaamistaan opiskelijoille. Senkin aika näyttää, kuinka hyvin tässäkin onnistumme. Tällä hetkellä olen erittäin luottavainen ja levollinen.
Haluan lähettää terveiseni kotiväelle koko laivan puolesta. Meillä on kaikki hyvin. Rakkaat terveiset omalle perheelleni. Isi kaipaa teitä ja palaa kyllä aikanaan kotiin, kunhan tämä vaativa tehtävä on viety loppuun saakka.
Miinalaiva Hämeenmaan päällikkö
Komentajakapteeni Pekka Hietakangas