Ettei vain mitään sattuisi – ampumaharjoituksen turvallisuudesta

Taisteluammunnoissa ja -koulutuksessa pyritään aina tilanteenmukaiseen toimintaan, eli antamaan toimivan joukon johtajille niin suuri toiminnan ja johtamisen vapaus kuin mahdollista. Vaativankin koulutuksen on kuitenkin oltava aina palvelusturvallista koulutettavalle joukolle, eikä toiminta saa tietenkään aiheuttaa vaaraa myöskään ulkopuolisille. Tämän varmistamiseksi jokaisessa ampumaharjoituksessa tulee olla nimettynä varoupseeri, ja näin on myös kadettien ampumaharjoituksessa. Harjoituksen varoupseeri vastaa muun muassa harjoituksen varojärjestelyistä sekä pelastuspalvelun järjestämisestä, eli toimii harjoituksen palvelusturvallisuustoiminnan johtajana.

Harjoituksen turvallisuuden varmistaminen aloitetaan jo valmisteluvaiheessa. Harjoituksesta laaditaan riskikartoitus, jossa pyritään arvioimaan mahdollisimman tarkasti toiminnan, olosuhteiden ja inhimillisten tekijöiden aiheuttamia vaaranpaikkoja ja varautumaan niihin. Riskikartoituksen ja erilaisten palvelusturvallisuus- ja pelastusalan normien perusteella harjoitukseen varataan riittävä määrä osaavaa henkilöstöä ja tarvittavaa materiaalia. Harjoituksen kuluessa varoupseeri tarkastaa yhdessä pelastus- ja lääkintätoimen asiantuntijoiden kanssa ammuntojen ampumakäskyt, jotta niiden turvallisuus- ja pelastustoimintaa koskevissa osissa on huomioitu olosuhteiden ja toiminnan vaatimukset sekä puolustusvoimien omat varomääräykset. Talvisilla ampumapaikoilla maastopalot ovat epätodennäköisiä, mutta paleltumien ensiapuun tai loukkaantuneiden evakuointiin umpihangesta on oltava suunnitelmat ja välineet. Samalla varmistutaan siitä, etteivät ammuntojen vaara-alueet ulotu viereisten ammuntojen päälle tai ampuma-alueen ulkopuolelle.

Kadettien laatimat ampumakäskyt menevätkin tiukan seulan läpi, ennen kuin harjoituksen johtaja hyväksyy ne toteutettaviksi. Palvelusturvallisuuden ollessa kyseessä pikkutarkkuus ei tarkoita pikkumaisuutta, sillä monikymmensivuisissa ampumakäskyissä pienistä virheistä tai epätarkkuuksista saattaa kasaantua mahdollisesti vaarallisia tai toiminnan lamauttavia isoja virheitä. Huolellisesti laadittu ampumakäsky osoittaa ammuntojen valvojille ja harjoituksen johdolle, että ammunnan suunnitelleet kadetit ovat osanneet sovittaa yhteen taistelu- ja ampumakoulutuksen tavoitteiden lisäksi palvelusturvallisuuden vaatimukset yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.

Harjoituksen aikana sivullisten pääsy vaaralliselle alueelle estetään puomeilla, varoitustauluilla ja vartiopaikoilla, jonka lisäksi harjoitusjoukoille käsketään käytettävät reitit ja sallitut alueet. Ammuntojen aikana varoupseeri antaa ammuntojen johtajille luvat toiminnan aloittamiseen ja koordinoi vierekkäisten ampumapaikkojen toimintaa siten, että toiminta on paitsi turvallista myös mahdollisimman sujuvaa. Turvallisuus on kuitenkin aina etusijalla, joten kun käynnissä on parhaimmillaan kahdeksan ammuntaa samaan aikaan, joku voi joutua odottamaan jonkun muun toiminnan päättymistä ennen kuin voi itse esimerkiksi mennä tarkastamaan maalejaan.

Vaikka tekisi kaiken oikein ja huolellisesti, vahinkoja ja onnettomuuksia saattaa silti sattua. Riskien minimoimisen lisäksi on vähintään yhtä tärkeää osata varautua mahdollisiin vahinkoihin suunnitelmilla, materiaalilla ja harjoittelulla. Ampumaharjoituksen aikana järjestetäänkin useita pelastuspalveluharjoituksia, joilla testataan ja harjoitetaan harjoitusjärjestelyitä. Tyypillisessä pelastuspalveluharjoituksessa ammunnan valvoja kuvaa omalle työryhmälleen jonkinlaisen onnettomuuden, jonka perusteella työryhmän pitää osata hälyttää apua harjoituksen varoverkossa, aloittaa oikeat ensiaputoimenpiteet, sekä huolehtia avun opastamisesta tapahtumapaikalle. Pelastus- ja lääkintähenkilöstö harjoittelee siirtymisen oikeita reittejä onnettomuuspaikalle, ja antaa palautetta ampumatyöryhmälle esimerkiksi opastusjärjestelyistä ja ensiaputoimenpiteistä. Pelastuspalveluharjoitusten havainnot käsitellään harjoituspuhutteluissa ja niiden perusteella tarvittaessa tehdään muutoksia suunnitelmiin. Kaikella tällä ennakoinnilla, suunnittelulla ja harjoittelulla rakennetaan harjoitukselle palvelusturvallinen perusta, joka mahdollistaa kadeteille keskittymisen harjoituksen varsinaisiin aiheisiin: vaativaan ampuma- ja taistelukoulutukseen.

Ampumaharjoituksen varoupseerit
Majuri Mikko Koistinen ja kapteeni Antti Parviainen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s