Se taisi olla vuosi 2002 kun sain tehtäväksi suunnitella ampuma- ja taistelukoulutuksen kokonaisuuden kadettien tuolloin uudistettuun opetusohjelmaan. Halusin säilyttää toteutuksessa muutamat ampumaharjoituskokonaisuudet, joissa kaksi kadettikurssia olisi mukana samassa harjoituksessa, jolloin siitä saataisiin jonkinlaisia synergiaetuja.

Ennen vuotta 2002 kadeteilla oli Vuosangassa kolmeviikkoinen Kesäleiri, johon osallistui nuorin kadettikurssi sekä jalkaväkilinjan kaaderit. Kesäleirillä kaaderit johtivat taisteluammuntoja, nuorin kadettikurssi ampui ja tutustui myös sotahistoriallisella kierroksella Suomussalmen ja Raatteen tien taisteluihin. Kainuun korpeen tutustuttiin Vuosanka-vaelluksen merkeissä. Kesäleirin lisäksi kadeteilla oli myös reilun viikon pituinen Talvileiri, joka painottui tiedustelu ja sissikoulutukseen.

Uusi opetusohjelma ei tuolloin mahdollistanut Kesäleiriä, mutta vastaavan kokonaisuuden toteuttaminen haarukoitui tammikuulle toteutettavaksi. Siihen mennessä nuoremmalle kadettikurssille ehdittiin opettaa taistelukoulutuksesta ja ampumakoulutuksesta tarvittavat perusteet. Vuosangan Kesäleiri muuttui siis talviseksi ampumaharjoitukseksi. Ajankohtaa ja paikkaa määrittelivät myös varusmiespalveluksen jaksotus sekä harjoituspaikan sijainnin vaatimukset. Lähin ampuma-alue, jossa voitiin toteuttaa samanaikaisesti 8-9 ryhmän tasoista taisteluammuntaa oli Vuosanka, toinen vaihtoehto oli Rovajärvi…

Ensimmäinen AH1 toteutettiin tammikuussa 2003, ei Vuosangassa, vaan Lohtajan ampuma-alueella. Silloin tavoitteena oli saavuttaa ryhmän taisteluammuntojen lisäksi kaikille ilmatorjuntakonekiväärin pinta- ja ilma-ammunnan tulitoiminnanvalvojan oikeudet. Tuo vaatimus määritteli harjoituspaikaksi aluetta, jossa ilmatorjuntakonekiväärin koko vaara-alue voitiin tähystää ja merialue mahdollisti sen (Pasi-tutka). Nykyisin tuota koko vaara-alueen tähystysvaatimusta ei ole. Lohtaja ei kuitenkaan soveltunut hyvin ryhmän taisteluammuntojen ampuma-alueeksi, joten suunnittelin uudeksi paikaksi Vuosangan ampuma-alueen ja jätin pois ITKK:n oikeusvaatimuksen. Sen pätevyyden auskultointi siirrettiin puolustushaarakouluille toteutettavaksi.

Vuoden 2003 jälkeen ampumaharjoituksen peruskonsepti on hioutunut pienin muutoksin nykyiseen kuosiin. Nyt molemmilla kadettikursseilla on taisteluammuntojen lisäksi myös taisteluharjoitukset. Nuoremman kurssin taisteluharjoitus heijastelee sisällöllisesti vanhaa Talvileiriä. Useamman vuoden ajan kokeiltiin myös läpivientiä, jossa puolet vanhemmista kadeteista oli osan ajasta Vierumäellä talviliikuntaleirillä ja puolet johti ammuntoja.

Kahdessakymmenessä vuodessa maailma on muuttunut, eikä ennen kaikki ollut paremmin, vaikka nostalgiaan taipuvainen olen. Se mikä kahdessakymmenessä vuodessa on säilynyt, on kadettien ja henkilökunnan reipas henki – halu tehdä hyvin ja hyvää.

Olen viime vuodet (since 2003) osallistunut AH1:een harjoituksen johtajan apulaisena ja harjoituksen valmistelijana, sekä parina vuonna ammunnan valvojana ja varoupseerina. Vuoden 2006 Vuosangan harjoitus jäi väliin kun olin esiupseerikurssilla… Toissavuonna päätin, että 2020 on se viimeinen kerta Vuosangassa. Se päätös ei pitänyt.

Majuri Pasi