Ryhmän vahvuiselle osastolle toteutettava kovapanosammunta on vaativin koulutustapahtuma, minkä Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskeleva kadetti suunnittelee ja johtaa. Taitava ammunnanjohtaja suunnittelee ammuntansa tilanteenmukaiseksi taistelukoulutustapahtumaksi. Ja se ei ole helppo tehtävä.

Ampumapäivä voidaan jakaa kuuteen osioon:

1. Ampumapuhuttelu. Ampumapuhuttelu on tapahtuma, johon on valmistauduttava. Tämä on se hetki, jossa ampuva joukko ja ammunnanjohtaja kohtaavat todennäköisesti ensimmäistä kertaa. Tämän noin viiden minuutin aikana ammunnanjohtaja kertoo tulevan koulutustapahtuman kulun, turvallisuuteen vaikuttavat tekijät sekä osaamistavoitteet. Joukolle määritetyt osaamistavoitteet määräävät tulevan päivän kulun.

2. Koulutus. Ammuntaan valmistava koulutus on ammunnan tärkein vaihe. Tässä vaiheessa varmistetaan ampuvan joukon riittävä osaamistaso. Jos tätä vaihetta ei toteuteta laadukkaasti, niin ammunnan osaamistavoitteisiin ei tulla pääsemään. Ammunnanjohtaja vastaa oman ammuntansa valmistavan koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Itse koulutuksen pitää usein toimihenkilötehtävissä olevat henkilöt. Vastuu on silti ammunnanjohtajalla. Hänen pitää varmistua joukon osaamistasosta ennen kovapanosvaiheen alkua.

3. Ryhmänjohtajan maastontiedustelu. Ryhmänjohtajan maastontiedustelun aikana ammunnanjohtaja antaa ampuvan joukon johtajalle tehtävän ja kouluttaa häntä. Maastotiedustelun jälkeen ryhmänjohtajan on kyettävä laatimaan maastoon sopiva taistelusuunnitelma sekä jalostamaan se käskyksi. Taistelusuunnitelman laatimisen ja käskyn antamisen lisäksi ryhmänjohtaja ei voi menestyä taistelussa, ellei hän kykene ryhmänsä taistelunaikaiseen johtamiseen.

4. Ammunnan harjoittelu. Käskynannon jälkeen ryhmänjohtaja harjoituttaa joukkonsa laatimansa taistelusuunnitelman mukaan. Ammunnan harjoittelu on vaihe, jossa ammuntaan valmistava koulutus jatkuu ryhmäkoossa. Mikäli joukkoa ei tässä vaiheessa kouluteta vaativalla mutta hyvähenkisellä asenteella, niin ammunta ei tule onnistumaan. Yksittäisen taistelijan huono maastonkäyttö tai koko ryhmän taistelutekninen virhe tulee toistumaan myös kovapanosvaiheessa, ellei sitä korjata viimeistään tässä vaiheessa. Ammunnan harjoittelu on myös palvelusturvallisuuden näkökulmasta erittäin kriittinen vaihe.

5. Kovapanosvaihe. Kovapanosvaiheessa kadeteista koostuva ampuva joukko hyökkää, ampuu, räjäyttää, lyö vihollisen sekä torjuu mahdolliset vastahyökkäykset. Vanhemman vuosikurssin kadettien johtamat ammunnat ovat monipuolisempia ja vaativampia kuin normaalit perusyksiköissä toteutettavat ammunnat. Tämä varmistetaan pääkouluttajalta sekä ammunnan valvojilta ammuntaan kohdistuvien vaatimusten kautta.

6. Palaute. Onnistuneen kovapanosvaiheen jälkeen joukko saa monipuolisen palautteen. Toimihenkilöt antavat palautetta maastonkäytöstä, tulen osuvuudesta, liikkeestä sekä partion sisäisestä johtamisesta. Ammunnanjohtaja peilaa joukon suoritusta ampumapuhuttelussa kerrottuihin osaamistavoitteisiin.

Mitä ammunnan valvoja sitten tekee?
Valvojan tehtävänä on varmistaa ammuntojen turvallinen ja määräysten mukainen toteuttaminen. Kouluttaa vastuullaan olevia toisen vuosikurssin kadetteja, jotta he kykenevät toteuttamaan kaikki yllämainitut toimenpiteet itsenäisesti, turvallisesti ja laadukkaasti! Ammunnan aikana valvojan vastuulla on noin 20 kadettia, joista osa toimii ampuvana joukkona ja osa ammunnan johto- ja toimihenkilötehtävissä. Ja kun kaikki tämä on noin klo 16:30 mennessä tehty, niin se tehdään uudestaan ̶ pimeällä!

Valvoja viisi