Aivan kuin Lähi-idän auringon alla

19. kesäkuuta
Lämpömittari näyttää +20 astetta ja leuto tuuli käy etelälounaasta. Hienojakoinen hiekka värjää mustat maihinnousukenkämme vaaleanruskeaksi ja pöllytessään kirvelee silmiä. Pienen kylän laitamilla laiduntaa kameli ja paikaliset ihmiset tervehtivät meitä ohi kävellessämme. Voisimme hetken kuvitella olevamme kriisinhallintaoperaatiossa Lähi-Idässä, mutta paikalle ajava Defender peräkärryineen palauttaa meidät takaisin todellisuuteen.

Syndalenin ampuma-alue on toiminut toimintaympäristönämme nyt reilun viikon ajan. Vaikka olimme jo Santahaminan päässä ehtineet hetken tottua kesäisiin keleihin, iskivät Hangon helteet ihoamme vasten yllättävänkin kovaa. Ampumatyöryhmämme on tyhjentänyt Tammisaaren ja Hangon K-Supermarketit aurinkorasvoista ja Lidlit Saskia-kivennäisvesistä ja tämä voittamaton kaksikko onkin siivittänyt meidät läpi ammuntojen valmistelun ja ampumapaikalla M3L näyttää viimein valmiilta. Seuraavan viikon ajan johdamme työryhmällämme muulle kurssillemme sekä vierailevalle osastolle partion irtaantumisammunnan rakennetulla alueella.

Vaikka ammuntamme rakentuminen on ollut suoraan verrannollinen ihomme rusketukseen, olemme heiluttaneet vasaraa ja lapiota paahtavan helteen lisäksi kaatosateessa ja kovassa tuulessa. Olemme saaneet suhteellisen vapaat kädet ammuntamme suunnittelemiseen ja Lähi-Itää muistuttava kylä on syntynyt täysin omista käsistämme. Viikko sitten edessämme oli vain kasoja lautoja, hiekkasäkkejä sekä pressua ja nyt kahdeksaa rakennusta, kaivoa, panssariajoneuvoa ja kamelia myöhemmin olemme tyytyväisiä lopputulokseemme.

Kaksi Syndalenissa vietettyä viikkoa tulevat olemaan koulutuksemme ja uramme kannalta erittäin merkittävässä asemassa. Onnistunut ammunnan johtajan suoritus tuo meille ammunnan johtajan oikeuden partion taisteluammuntaan, jonka jälkeen voimme lähteä ensi vuoden tammikuussa kohti Vuosankaa johtamaan ryhmän taisteluammuntaa. Täällä meillä on ollut mahdollisuus käyttää paljon mielikuvitusta ammunnan suunnittelussa, joka ei aina ole itsestäänselvyys myöhemmällä urallamme. Toimimme täällä myös ryhmissä, joissa olemme toimineet yhdessä vasta loppukevään lähiopetusjaksosta saakka. Näin ollen uusien ihmisten kanssa lyödessämme viisaat päämme ja erilaiset kokemuksemme yhteen, syntyy aivan uudenlaisia ideoita.

Kriisinhallinta-toimintaympäristöön sidottu ammuntamme tuo myös uudenlaista perspektiiviä meille, jotka emme ole vielä käyneet kotimaatamme kauempana maastopuvussa. Tässä tilanteessa sekä ammunnan valvojalla että kurssitovereilla, jotka ovat näissä olosuhteissa päässeet oppia keräämään, on huomattavan suuri merkitys. Heiltä saamamme mielipiteiden ja kehitysehdotusten jälkeen myös meille asiassa kokemattomille, on alkanut muodostua jo hieman kirkkaampi kuva siitä, millaiset tapahtumat ja paikat meitä saattavat joskus odottaa. Mikäänhän ei korvaa oikeissa olosuhteissa tapahtuvaa toimintaa, mutta väitän, että tälläkin kokemuksella on paikkansa, kun Suomi jää osalla meistä joskus hetkellisesti taakse.

Vaikka allekirjoittanut kaipaakin kovasti jo Vuosangan tähtitaivaan alle, on kuitenkin oma pottinsa hoidettava Syndalenissa kunnialla, jotta voimme johtaa ammuntoja jo hetken päästä taloon tulevalle nuorimmalle kurssille. Tammikuussa Vuosangassa hiihdellessä Syndalen ja pian käden ulottuvissa oleva kesäloma tuntuivat kovinkin kaukaiselta ajatukselta. Niin myös nyt vuodenvaihde tuntuu olevan pitkän ajan päässä, mutta jos ensi syksy hujahtaa silmiemme ohi yhtä lujaa kuin kulunut kevät, ei mene hetkeäkään, kun pakkaamme jo lumipukuja ja karvalakkeja jälleen reppuihimme.

Kadetti Tiia Impiö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s