Huolto pelaa Vuosangassa

Vuosangan pitkässä, moniviikkoisessa taistelu- ja ampumaharjoituksessa toimivan huollon merkitys korostuu. Suuri joukko niin henkilökuntaa kuin varusmiehiä eri varuskunnista työskentelee huollon parissa mahdollistaen harjoituksen onnistuneen läpiviennin. Harjoituksen huoltopäivänä onkin hyvä hetki huomioida helposti kulisseihin jääviä, erittäin tärkeitä töitä tekeviä henkilöitä.

Vuosangan talviset olosuhteet ja syrjäinen sijainti pistävät myös huollon koetukselle. Esimerkiksi kaikki ruoka valmistetaan keittokatoksessa kenttäolosuhteissa. Muonituksen parissa Vuosangassa työskentelee Leijona Cateringin henkilökuntaa eri varuskunnista, esimerkiksi Panssariprikaatista sekä Porin prikaatista. Monilla kokeilla onkin Vuosangasta jo useiden vuosien kokemus. Hiihtämällä tehtävät siirtymät ja raskaat harjoitukset kylmässä ilmassa kuluttavat paljon energiaa, joten ilman toimivaa muonitusta saattaisi suksi alkaa hangessa tökkimään.

Leijona Cateringin kokki Jaana Ahonen Panssariprikaatista Parolasta osallistuu Vuosangan harjoitukseen jo yhdeksättä kertaa

Henkilökunnan apuna muonituksessa on myös varusmiehiä. Kainuun prikaatista henkilökunnan apuna on huoltopalvelualiupseereita ja Suomenlinnan Merisotakoulusta laivakokit ovat vaihtaneet harjoituksen ajaksi talviseen järvimaisemaan. Kainuun prikaatista tulevan alikersantti Pietikäisen mukaan harjoituksen pituus tuntuu myös huollossa.

– Pitkät harjoitukset ovat aina raskaita, ja esimerkiksi teltassa nukutaan kolme viikkoa. Onneksi huoltokatoksella on kuitenkin Moccamaster, Pietikäinen naurahtaa.

Matruusi Sene Suomenlinnan Merisotakoulusta ja alikersantti Pietikäinen Kainuun prikaatista

Laivakokin työ Vuosangassa eroaa huomattavasti Merisotakoulusta. Koulutusaluksilla ruokaa valmistetaan noin kymmenelle henkilölle, kun Vuosangassa ruokittavia suita on kolmisen sataa. Myös päivät ovat pitkiä – matruusi Sene kertoo aamuvuoron aloittavan työt jo viideltä aamulla. Merivoimien laivat ovat tunnettuja hyvästä ruoastaan, mutta kuinka Vuosangan murkinat pärjäävät vertailussa?

– Kyllä ruoka laivalla on vielä Vuosankaakin vähän parempaa, Sene kertoo pilke silmäkulmassa.

Haastava koronatilanne on näkynyt harjoituksen lääkintähenkilökunnan työssä. Kaikki harjoitusalueelle tulevat testataan, joten koronatestaus työllistää. Kenttäsairaanhoitajia on leirisairaalassa paikalla harjoituksessa kaksi, ja ammuntojen aikana kolme. Kiire välittyy myös haastattelua tehdessä – oven takana vuoroaan odottaa useita henkilöitä. Kainuun prikaatin kenttäsairaanhoitaja Timo Kilpeläinen on työskennellyt Vuosangan harjoituksessa jo yli viiden vuoden ajan.

– Tämän vuotinen harjoitus on yksi kiireisimpiä Maanpuolustuskorkeakoulun harjoituksia, jossa olen ollut mukana. Koronan lisäksi Vuosangassa työllistävät erilaiset hiihtoon liittyvät nivel- ja selkävaivat, Kilpeläinen sanoo.

Kenttäsairaanhoitajat Timo Kilpeläinen ja Ari Kiviranta Kainuun prikaatista

Muonituksen ja lääkinnän lisäksi huoltohenkilökuntaa harjoituksessa tarvitaan luonnollisesti myös muun muassa välinevarastolla ja varikolla. Lisäksi esimerkiksi Puolustusvoimien pelastuksen sammutusauto on koko harjoituksen ajan jatkuvassa valmiudessa. Vuosangassa huolto pelaa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s