Joissain armeijoissa upseerin tehtävänä on pelkästään ”olla upseeri”. Suomalaisen näkemyksen mukaan upseeri ei voi olla pelkästään etäinen käskijä ja joukon keulakuva. Hänen on hallittava joukkonsa suorituskyky käytännön tasolla eikä vain teoriassa. Eräs suomalaisen upseerin keskeisimmistä ominaisuuksista onkin nimenomaan toimeenpano- ja järjestelykyky.

Taisteluammunnan johtaminen toimii kadettien, tulevien upseereiden, toimeenpano- ja järjestelykyvyn sekä ammattitaidon mainiona mittarina. Taktisen ja taisteluteknisen kokonaisuuden hallinta, ammunnan toimihenkilöiden valmentaminen tehtäväänsä, varotekniset valmistelut, viestiyhteydet, huollon järjestelyt sekä tietysti ampuvan joukon kouluttaminen edellyttävät upseerilta monipuolista osaamista. Ja käytännöllisyyttä.

Taisteluammunnan suunnittelu muistuttaa taistelusuunnitelman tekoa. Maalitoiminta perustuu arvioon vihollisen toiminnasta, ja joukon tulenkäyttö ja taisteluliike rakentuvat sen ympärille. Kun hallitsee taisteluammunnan suunnittelun ja johtamisen, osaa varsin todennäköisesti johtaa kyseistä asejärjestelmää tai joukkoa myös taistelussa. Merkittävimmät erot oikeaan taisteluun ovat riskinottokyvyssä ja toki siinä, että vastustaja ei ammu takaisin. Palvelusturvallisuus ajaa koulutuksessa kaiken muun ohitse, ja on luonnollisesti eräs kadettien tärkeimmistä opetuskohteista. Sen sijaan fysiikan lait eivät taistelussakaan muuksi muuttuisi, joten taistelutekniset ja taktiset periaatteet säilyvät yhtäläisinä.

Kadetti aloittaa opiskelunsa partioammunnasta, jossa liikkuvia osia on vain muutaman sotilaan verran, mutta jossa kuitenkin ovat kaikki taisteluammunnan peruselementit. Kadettikurssin varttuessa edetään ryhmäammuntoihin, ja lopulta oman aselajin ja koulutushaaran mukaisiin ammuntoihin. Taisteluammunnan fundamentit ovat periaatteessa aina samat, oli kyse sitten vahvennetun jääkärikomppanian, ilmatorjuntaohjusyksikön tai vaikkapa merivoimien aluksen taisteluammunnasta.

Emme käytä valmiita ”taisteluampumaratoja”, vaan jokainen kadetti suunnittelee itse oman ammuntansa mahdollisimman monipuoliseksi ja opettavaiseksi. Maalitoiminnan ja taisteluliikkeen suunnitteluun annetaan toiminnanvapautta varomääräysten puitteissa ja harjoitusalueen ehdoilla. Näin kadetin ajattelu kehittyy ja kokemus karttuu. Kadettien johdettavaksi annetut taisteluammunnat ovat mahdollisimman monipuolisia ja -vaiheisia. Vaikka vaikeusaste samalla kasvaa, on etuna se, että kadetin muistiin jää hyvinkin erilaisia toteutusvaihtoehtoja.

Tämänkertaisessa Vuosangan harjoituksessa riesanamme ovat olleet – kaikesta varautumisesta huolimatta – useat koronatartunnat. Harjoituksen johdon ja kouluttajien hyvällä johtamisella on kuitenkin saatu varmistettua ammuntoihin liittyvät kadettien näyttösuoritukset lähes sataprosenttisesti. Ilman hyvää toimeenpano- ja järjestelykykyä ei tässäkään olisi onnistuttu! Kadettikoulu kiittää kaikkia harjoitukseen osallistuneita ja erityisesti isäntäämme Kainuun prikaatia erinomaisesta tuesta.

Eversti Teemu Nurmela
Kadettikoulun johtaja