”Palvelusturvallisuus, toimintakyky ja kouluttajuus”

Ryhmän taisteluammunnan johtajan oikeudet oli 107. kadettikurssin ja 90. merikadettikurssin harjoituksen tavoite ja päämäärä. Harjoitus on näyttänyt kadeteille konkreettisesti, kuinka monivaiheinen ja kerroksittain rakentuva prosessi ammuntojen suunnittelu onkaan. Voimme todeta, että jokainen suunnittelun vaihe opetti jotain uutta ja toi uusia työkaluja kadettien työkalupakkiin, jonka sisältöä pääsemme ulosmittaamaan työelämässä.

Suunnittelutyö alkoi jo Santahaminassa, kun kadeteille osoitettiin ampumapaikat, joilla ammunnat tullaan toteuttamaan. Ryhmämme ampumapaikaksi valikoitui ampumapaikka 19 Joronkylä ja ammuntojen aiheeksi ryhmän taistelu rakennetulla alueella. Ensimmäisenä alkoi alueen karttatiedustelu, jonka pohjalta rakensimme kolme (3) erilaista vaihtoehtoa millainen ammunta kyseiselle ampumapaikalle soveltuisi. Lisäksi teimme jo Santahaminassa selkeän maastontiedustelusuunnitelman, jota seurasimme johdonmukaisesti ampumapaikalle päästyämme. Ensimmäinen vaihe osoitti meille, kuinka suuri apu on laadukkaasti toteutetulla pohjatyöllä ja selkeällä vastuujaolla.

Suunnittelu starttasi todenteolla, kun saavuimme Vuosankaan ja työskentely alkoi lähes välittömästi. Työ alkoi maastontiedustelulla, jonka perusteella aiemmin tehdyt suunnitelmat jatkojalostuivat kohti lopullista ammunnan kulkua, eli ryhmän hyökkäys rakennetulla alueella. Tässä vaiheessa opimme tasapainottelemaan maaston sanelemien ehtojen, ampuvan joukon taitotason sekä ammunnan koulutuksellisten tavoitteiden välillä.

Seuraavaksi alkoi varsinainen työskentelyvaihe. Muodostimme kaksi ”duunariosastoa”, joista toisen painopiste oli ampumapaikalla suoritettavassa fyysisessä työssä, toisen osaston toteuttaessa enemmän psyykkistä toimintakykyä kuormittavaa ampumakäskyn laadintaa. Ampumapaikalla tehtäviin toimenpiteisiin kuului kaikki ampumasuuntien mittaamisesta ja maalitoiminnan rakentamisesta aina polkujen tamppaamiseen ja taukoalueen valmisteluun sekä kaikki siltä väliltä. Ampumakäskyyn puolestaan kirjattiin kaikki ammuntaa koskeva tieto mittauksista maalitoimintaan sekä varotoiminnan järjestelyihin ja piirrettyihin vaara-alueisiin. Tämä vaihe osoitti, kuinka tärkeää on ampumapaikalla suoritettavan työn sekä ampumakäskyn välillä vallitseva symbioosi. Kaiken tiedon, joka ampumapaikalla havaitaan, tulee välittyä myös ampumakäskyä laativalle osastolle sekä toisinpäin. Tiedon jakautuessa monelle eri henkilölle on työryhmän johtajan vastuulla koostaa kaikki tieto yhdeksi kokonaisuudeksi sekä jakaa tilannekuva kaikille ryhmän jäsenille. Toteutimme tilannekuvan kokoamisen aina työpäivän päätteeksi käydyllä iltapalaverilla, jossa jokainen ryhmäläinen päivitti työnsä vaiheen ja ryhmänjohtajana jaoin tehtävät seuraavalle aamulle.

Ampumakäsky on palautettu hyväksytysti ja ampumapaikalla kaikki alkaa olla valmista, on työryhmäammuntojen aika. Työryhmäammuntojen tarkoituksena on koeponnistaa suunniteltu ammunta ja havaita mahdolliset epäkohdat ammunnan kulussa tai järjestelyissä. Ammunnoista saadun palautteen perusteella ammunnan kulkua tai järjestelyitä muutetaan tarvittavilta osin, jotta ammunnasta saadaan ampujille paras mahdollinen koulutustapahtuma.
Työryhmäammunnan jälkeen alkoi nuoremman kurssin perehdyttäminen toimihenkilötehtäviin. Rakennetun alueen hyökkäysammunnassa on erityisesti painotettava tulitoiminnanvalvojan sijoittumista ampujiin nähden, sillä nopeissa sisäänmenoissa vaaratilanteita voi syntyä nopeammin, kuin perinteisessä metsämaastossa taistellessa. Ammunnanjohtajan tulee varmistua toimihenkilöiden laadukkaasta kouluttamisesta sekä riittävästä osaamisesta tehtävässään. Ammuntojen kannalta on tärkeää, että kurssien välillä vallitsee hyvä yhteishenki ja avoin oppimisilmapiiri. Tällöin voidaan varmistua ammunnan turvallisuudesta, sillä koulutuksiin ja toimihenkilötehtäviin liittyvät kysymykset uskalletaan tuoda esille.
Muutaman ampumapäivän jälkeen toimihenkilöt olivat harjaantuneet tehtävissään ja ammunnat alkoivat kulkemaan ikään kuin omalla painollaan. Toimihenkilötehtäviä vaihdeltiin päivittäin, jotta kaikki työryhmästä pääsivät toimimaan monipuolisesti erinäisissä tehtävissä.

Kokonaisuutena harjoitus on ollut opettavainen kokemus. Tärkeimpänä oppina voidaan nostaa esiin ammunnanjohtajan suuri vastuu. Ammunnan johtaja vastaa ammunnan turvallisesta ja toimivasta toteutuksesta. Ammunnan johtajan tulee lisäksi varmistua ampujien sekä toimihenkilöiden osaamistasosta, toimintakyvystä ja monesta muusta ammunnan toteutumisen kannalta oleellisesta asiasta, kuten materiaalin ja ampumatarvikkeiden tilaamisesta ampumapaikalle. Harjoituksen loppu häämöttää ja tätä kirjoittaessani uskon, että tässä vaiheessa jokaiselle toisen vuoden kadetille on selvää, että taisteluammuntojen rakentaminen ja johtaminen vaatii suunnitelmallisuutta, kovaa työtä sekä saumatonta yhteistyötä kaikkien toimijoiden välillä.

Kadettialikersantti Oskari Kuoppala
107. kadettikurssi