Upseerina: Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, prikaatikenraali Jaro Kesänen
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, prikaatikenraali Jaro Kesänen aloitti tehtävässään joulukuussa 2025. Merivoimista uransa aloittanut Kesänen on kulkenut harvinaisen polun sukeltajakurssinkouluttajasta helikopteriosaston komentajaksi ja edelleen kansainvälisiin tehtäviin Naton päämajaan Brysseliin. Varusmiespalveluksen Kesänen olisi aikanaan halunnut suorittaa Merivoimissa, mutta päätyi vuonna 1992 Savon prikaatiin panssarintorjuntakomppaniaan. Reserviupseerikurssin suorittanut Kesänen kotiutui palveluksesta panssarintorjuntajoukkueenjohtajana. Upseerinuraa Kesänen ei ollut harkinnut ennen palvelukseen astumista.…
Upseerina: Kadettikoulun johtaja, eversti Pasi Seppälä
Kadettikoulun johtaja, eversti Pasi Seppälä aloitti nykyisessä tehtävässään vuoden alussa. Hän vastaa sotatieteiden kandidaatin tutkintoon johtavasta opetuksesta ja upseerikasvatuksesta osana tutkintoa. Aiemmin Seppälä on toiminut muun muassa Helsingin ilmatorjuntarykmentin komentajana Panssariprikaatissa, vanhempana osastoesiupseerina Puolustusministeriössä sekä Tasavallan presidentin adjutanttina. Seppälän oma kiinnostus Kadettikoulua kohtaan heräsi varusmiespalveluksen aikana. Seppälä suoritti palveluksensa Lapin ilmatorjuntarykmentissä Rovaniemellä. Ajatus upseerin urasta…
Upseerina: Kapteeniluutnantti, kurssinjohtaja Miika Collan
Raja- ja merivartiokoulun meri- ja ilmakadettikurssien johtaja, kapteeniluutnantti Miika Collanin matka varusmiespalveluksesta Kadettikouluun ei ole ollut suoraviivaisin. Ennen kadettiopintojen aloittamista Collan ehti palvella useamman vuoden niin rauhanturvaajana ulkomailla kuin aliupseerin virassa kotimaassa. Varusmiespalveluksensa Collan suoritti Porin prikaatissa valmiusjoukoissa. Pian kotiutumisen jälkeen vuonna 2008 Collan lähetettiin Kosovoon rauhanturvatehtäviin jääkäriryhmän johtajaksi. Yhdeksän kuukautta kestäneen palveluksen aikana Collanille tarjottiin…
Upseerina: Koulutusupseeri, luutnantti Aurora Kössö
Kainuun prikaatin 1. Tuliasemapatterin koulutusupseerina työskentelevälle luutnantti Aurora Kössölle naisten vapaaehtoisen asepalveluksen jälkeinen sopimussotilaan virka oli ratkaiseva tekijä kadettikouluun hakeutumisessa. ”Pelkän varusmiespalveluksen pohjalta en olisi osannut hakeutua upseerinuralle, sillä mielestäni varusmiespalvelus ja työskentely henkilökuntaan kuuluvana eroavat suuresti toisistaan. Töissä ollessani sain todellisemman kuvan upseerin työtehtävistä, mikä herätti kiinnostukseni pidempää uraa kohtaan.” Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen Kössö…
Vuosangan opit Kadettikoulun johtajan silmin
Kadettien talviharjoitus Vuosangassa on kääntymässä kohti loppuaan. Kadettikoulun johtajan silmin harjoitus on sujunut erinomaisesti ja kaikki sille asetetut tavoitteet on saavutettu vähintään hyvin. Kuluneen kolmen viikon aikana on hankittu rutkasti uutta osaamista, kykyä soveltaa aiemmin opittua käytäntöön ja roppakaupalla kokemusta. Toisen vuosikurssin kadetit ovat nyt konkreettisesti harjaantuneet ryhmätason taisteluammuntojen suunnitteluun sekä johtamiseen ja ensimmäisen vuosikurssin…
Toinen vuosikurssi taisteluharjoituksessa
Toisen vuosikurssin kadeteille Vuosangan harjoitusalue on jo tuttu ympäristö ja toimintamallit ovat vakiintuneet ensimmäisen vuoden kokemusten ansiosta. Uutena kokonaisuutena ammuntojen johtamisen lisäksi kadetit saavat ensiraapaisun Maasotakoulusta taisteluharjoituksen muodossa. Muutaman päivän tehokkaan koulutuksen aikana harjaannutaan ja kerrataan joukkueenjohtajan taitoja sekä talviolosuhteiden luomia erityistekijöitä jalkaväen taistelussa. Näiden päivien aikana toteutimme muutaman tehtävän joukkueen koossa sekä kävimme laajat…
Mitä ammunnan valvojalle jää käteen Vuosangan ampumaharjoituksesta?
Kirjoitettu 21. tammikuuta 2026 harjoituksen puolivälissä. Maanpuolustuskorkeakoulun ampumaharjoitus 1 (AH1) on saavuttanut puolivälin. Takana on useita ammuntoja, koulutuksia, puhutteluita sekä pitkiä päiviä. Harjoituksen aikana osa palkatusta henkilökunnasta poistuu jatilalle tulee uusia henkilöitä. Useasti harjoitusten antia käsitellään opiskelijoiden näkökulmasta, mutta tälläkertaa reflektoin kulunutta puoltatoista viikkoa ammunnan valvojan näkökulmasta. Helpoin tapa on aloittaa numeraalisista asioista ja seuraavat…
Yhdessä tekemistä tiedusteluharjoituksessa
Nuorimman kurssin saavuttua Vuosankaan, oli meille tiedossa kevyt laskeutuminen. Kolme päivää oppia suksien, lumen ja kylmän kanssa toimimisesta sekä talvisotakierros Kuhmon alueella. Oppien tartuttua olikin hyvä hypätä suoraan syvään päätyyn ja siirtyä kolmen vuorokauden tiedusteluharjoitukseen. Ensimmäisenä vuorossa oli alfa- ja bravo -joukkueet, muiden joukkueiden ollessa ampumassa tai auskultoimassa tulitoiminnanvalvojan oikeuksia. Tiedusteluharjoitus antoi perusteet ryhmän sekä…
Ammunnanjohtajana toimiminen
Herätyskello soi noin kuudelta. Ripeät aamutoimet ja ulos pakkaseen käynnistämään kohmeista ajoneuvoa. Herätyksestä on noin puoli tuntia aikaa olla hakemassa eilen tilattuja ampumatarvikkeita omaan ammuntaan liittyen. Patruunojen noudon jälkeen vielä kurvaus hallille, josta nappaamme maalilaitteiden akut latauksesta. Seuraavaksi auto kääntyykin jo kohti ampumapaikkaa, jossa loppupäivä tuleekin vierähtämään. Ampumapaikalla pidetään ammunnanjohtajan ampumapuhuttelu toimihenkilöille, jonka jälkeen ampumapaikkaa…
Tutkimustoimintaa talvisissa olosuhteissa
Maanpuolustuskorkeakoulun ampuma- ja taisteluharjoitukseen on monien vuosien ajan liittynyt olennaisesti tutkimustoiminta. Tutkimustoiminta on aikaisempina vuosina painottunut erityisesti kadettien fyysiseen kuormittumiseen ja palautumiseen raskaan talviharjoituksen olosuhteissa. Tutkimuksiin on liittynyt mm. kehon koostumuksen mittauksia, liikemittauksia ja sydämen autonomisen hermoston kuormittavuudesta kertovia mittauksia. Tänä vuonna ensimmäisen vuosikurssin kadetteja koskeva tutkimus keskittyy taisteluharjoitukseen. Soveltavan vaiheen yhteydessä tehdään tutkimusta johtamiseen,…
Follow My Blog
Get new content delivered directly to your inbox.




