Upseerina: Maanpuolustuskorkeakoulun hallintojohtaja, eversti Tapio Huhtamella
Eversti Tapio Huhtamella toimii vielä toukokuun ajan Maanpuolustuskorkeakoulun hallintojohtajana. Kansainvälisissä tehtävissä paljon palvelleen Huhtamellan ura huipentuu elokuussa, kun hän aloittaa Naton sotilasstrategisessa SHAPE-esikunnassa. ”Uraan mahtuu monenlaisia vaiheita, enkä upseeriksi hakeutuessani aavistanut mihin kaikkialle se minut vielä ehtii viedä. Sotilasuralla pääsee kokemaan sellaisia elämyksiä, joista monet maksavat siviilissä maltaita. Vaikka kaikki ei aina ole ruusuilla tanssimista,…
Upseerina: Maanpuolustuskorkeakoulun yleisen taktiikan opettaja, kapteeni Aleksanteri Selinheimo
Kapteeni Aleksanteri Selinheimo palvelee nykyisin Maanpuolustuskorkeakoululla yleisen taktiikan opettajana, mutta upseerinura on ehtinyt viedä hänet Lappiin, Välimeren rannoille, Satakuntaan sekä lopulta Santahaminan saarelle. Kynnys sotilasuralle lähtemiseen on aina ollut Selinheimolle matala. ”Isoisäni palveli jatkosodassa, isäni oli säilyttänyt valokuviaan omasta asepalveluksestaan ja isoveljeni oli reservin vänrikki. Sotilaaksi hakeutuminen tuntui siksi itselleni luontevalta ajatuksena.” Selinheimo suoritti varusmiespalveluksensa…
Upseerina: Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, prikaatikenraali Jaro Kesänen
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, prikaatikenraali Jaro Kesänen aloitti tehtävässään joulukuussa 2025. Merivoimista uransa aloittanut Kesänen on kulkenut harvinaisen polun sukeltajakurssinkouluttajasta helikopteriosaston komentajaksi ja edelleen kansainvälisiin tehtäviin Naton päämajaan Brysseliin. Varusmiespalveluksen Kesänen olisi aikanaan halunnut suorittaa Merivoimissa, mutta päätyi vuonna 1992 Savon prikaatiin panssarintorjuntakomppaniaan. Reserviupseerikurssin suorittanut Kesänen kotiutui palveluksesta panssarintorjuntajoukkueenjohtajana. Upseerinuraa Kesänen ei ollut harkinnut ennen palvelukseen astumista.…
Upseerina: Kadettikoulun johtaja, eversti Pasi Seppälä
Kadettikoulun johtaja, eversti Pasi Seppälä aloitti nykyisessä tehtävässään vuoden alussa. Hän vastaa sotatieteiden kandidaatin tutkintoon johtavasta opetuksesta ja upseerikasvatuksesta osana tutkintoa. Aiemmin Seppälä on toiminut muun muassa Helsingin ilmatorjuntarykmentin komentajana Panssariprikaatissa, vanhempana osastoesiupseerina Puolustusministeriössä sekä Tasavallan presidentin adjutanttina. Seppälän oma kiinnostus Kadettikoulua kohtaan heräsi varusmiespalveluksen aikana. Seppälä suoritti palveluksensa Lapin ilmatorjuntarykmentissä Rovaniemellä. Ajatus upseerin urasta…
Upseerina: Kapteeniluutnantti, kurssinjohtaja Miika Collan
Raja- ja merivartiokoulun meri- ja ilmakadettikurssien johtaja, kapteeniluutnantti Miika Collanin matka varusmiespalveluksesta Kadettikouluun ei ole ollut suoraviivaisin. Ennen kadettiopintojen aloittamista Collan ehti palvella useamman vuoden niin rauhanturvaajana ulkomailla kuin aliupseerin virassa kotimaassa. Varusmiespalveluksensa Collan suoritti Porin prikaatissa valmiusjoukoissa. Pian kotiutumisen jälkeen vuonna 2008 Collan lähetettiin Kosovoon rauhanturvatehtäviin jääkäriryhmän johtajaksi. Yhdeksän kuukautta kestäneen palveluksen aikana Collanille tarjottiin…
Upseerina: Koulutusupseeri, luutnantti Aurora Kössö
Kainuun prikaatin 1. Tuliasemapatterin koulutusupseerina työskentelevälle luutnantti Aurora Kössölle naisten vapaaehtoisen asepalveluksen jälkeinen sopimussotilaan virka oli ratkaiseva tekijä kadettikouluun hakeutumisessa. ”Pelkän varusmiespalveluksen pohjalta en olisi osannut hakeutua upseerinuralle, sillä mielestäni varusmiespalvelus ja työskentely henkilökuntaan kuuluvana eroavat suuresti toisistaan. Töissä ollessani sain todellisemman kuvan upseerin työtehtävistä, mikä herätti kiinnostukseni pidempää uraa kohtaan.” Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen Kössö…
Vuosangan opit Kadettikoulun johtajan silmin
Kadettien talviharjoitus Vuosangassa on kääntymässä kohti loppuaan. Kadettikoulun johtajan silmin harjoitus on sujunut erinomaisesti ja kaikki sille asetetut tavoitteet on saavutettu vähintään hyvin. Kuluneen kolmen viikon aikana on hankittu rutkasti uutta osaamista, kykyä soveltaa aiemmin opittua käytäntöön ja roppakaupalla kokemusta. Toisen vuosikurssin kadetit ovat nyt konkreettisesti harjaantuneet ryhmätason taisteluammuntojen suunnitteluun sekä johtamiseen ja ensimmäisen vuosikurssin…
Toinen vuosikurssi taisteluharjoituksessa
Toisen vuosikurssin kadeteille Vuosangan harjoitusalue on jo tuttu ympäristö ja toimintamallit ovat vakiintuneet ensimmäisen vuoden kokemusten ansiosta. Uutena kokonaisuutena ammuntojen johtamisen lisäksi kadetit saavat ensiraapaisun Maasotakoulusta taisteluharjoituksen muodossa. Muutaman päivän tehokkaan koulutuksen aikana harjaannutaan ja kerrataan joukkueenjohtajan taitoja sekä talviolosuhteiden luomia erityistekijöitä jalkaväen taistelussa. Näiden päivien aikana toteutimme muutaman tehtävän joukkueen koossa sekä kävimme laajat…
Mitä ammunnan valvojalle jää käteen Vuosangan ampumaharjoituksesta?
Kirjoitettu 21. tammikuuta 2026 harjoituksen puolivälissä. Maanpuolustuskorkeakoulun ampumaharjoitus 1 (AH1) on saavuttanut puolivälin. Takana on useita ammuntoja, koulutuksia, puhutteluita sekä pitkiä päiviä. Harjoituksen aikana osa palkatusta henkilökunnasta poistuu jatilalle tulee uusia henkilöitä. Useasti harjoitusten antia käsitellään opiskelijoiden näkökulmasta, mutta tälläkertaa reflektoin kulunutta puoltatoista viikkoa ammunnan valvojan näkökulmasta. Helpoin tapa on aloittaa numeraalisista asioista ja seuraavat…
Yhdessä tekemistä tiedusteluharjoituksessa
Nuorimman kurssin saavuttua Vuosankaan, oli meille tiedossa kevyt laskeutuminen. Kolme päivää oppia suksien, lumen ja kylmän kanssa toimimisesta sekä talvisotakierros Kuhmon alueella. Oppien tartuttua olikin hyvä hypätä suoraan syvään päätyyn ja siirtyä kolmen vuorokauden tiedusteluharjoitukseen. Ensimmäisenä vuorossa oli alfa- ja bravo -joukkueet, muiden joukkueiden ollessa ampumassa tai auskultoimassa tulitoiminnanvalvojan oikeuksia. Tiedusteluharjoitus antoi perusteet ryhmän sekä…
Follow My Blog
Get new content delivered directly to your inbox.
Upseeriksi 