Merikadettien sopeutettu koulutuspurjehdus

Tervehdys!

Monille teistä lukijoista on varmasti jo selvinnyt, että tämän vuoden koulutuspurjehdus on jouduttu perumaan ja kadettien koulutus on toteutettu vaihtoehtoisin tavoin. Poikkeuksellisen tilanteen johdosta miinalaiva Uusimaan tarjoama oppimisympäristö on vaihtunut Merisotakoulun keväiseen miljööseen unohtamatta kahta noin viikon kestävää alusjaksoa. Tässä tekstissä avaan poikkeusolojen opintojen toteuttamista kolmannen vuosikurssin kadetin näkökulmasta sekä toteutustavan vahvuuksia että heikkouksia verrattuna tavanomaiseen kuusiviikkoa kestävään avomeripurjehdukseen.

Koulutuspurjehduksen aikaikkuna on jaettu käytännössä kolmeen, kaksi viikkoa kestävään osakokonaisuuteen. Ensimmäisessä osakokonaisuudessa suoritimme tähtimerenkulun käytännön harjoittelua sekä sääennusteiden laatimista. Tavallisesti koulutuspurjehduksella yksi legi, eli purjehdusosuus, suoritetaan astronomista paikanmääritystä käyttäen. Astronomisessa paikanmäärityksessä elektroniset merenkulkulaitteet eivät ole käytettävissä paikanmääritykseen, vaan paikanmääritys tehdään sekstantin ja sijoittajalaskujen avulla. Toteutimme jakson aikana taivaankappaleiden mittauksia samassa rytmissä kuin ne merellä olisi toteutettu. Hämäränajat sekä puolipäivä ovat tyypillisimmät hetket suorittaa mittauksia sekstantilla. Mittausten tarkoitus on selvittää taivaankappaleen korkeus, jonka avulla voidaan laskea suunta taivaankappaleeseen. Kun mittauksia on vähintään kaksi, on oma paikka tiedossa. Tämä tosin edellyttää onnistuneita mittauksia ja virheetöntä laskentaa.

Ennustimme säätä niin Suomenlinnaan, kuin oletettuun reittipisteeseen, jossa silloin olisimme olleet koulutuspurjehduksella. Sään ennustaminen sekä sääilmiöiden tuntemus ovat meriupseerille tärkeitä taitoja turvallisuuden ja operatiivisen toiminnan kannalta. Opintojen toteutustapa mahdollisti perehtymisen tähän osa-alueeseen syvällisemmin, kuin se koulutuspurjehduksella olisi ollut mahdollista. Koulutuspurjehduksella kadettien päivärytmi on kiireinen ja valmisteltavia asioita on paljon. Nyt aikaa yhteiselle pohdinnalle sääilmiöiden synnystä, liikkeistä ja vaikutuksista oli enemmän.

Toisessa osakokonaisuudessa kertasimme Merivoimien pääasejärjestelmien käyttöperiaatteita ja harjaannuimme suorituskykyjen käytössä Merisotakoulun simulaattoriympäristössä. Merisotakoulun simulaattoriympäristö mahdollistaa Merivoimien johtamisjärjestelmien, aluksen taistelujohtojärjestelmien sekä merenkulkusimulaattorin yhdistämisen. Viikon aikana suunnittelimme, toteutimme ja johdimme muun muassa merimiinoitus- ja sukellusveneentorjuntaoperaatiota, aluksen ilmapuolustusta ja meritorjuntaohjusten tulenkäyttöä. Harjoitus oli ensimmäinen laatuaan ja samanlaisessa kontekstissa ei aihealuetta ollut aikaisemmin käsitelty. Normaalissa koulutuspurjehduksen toteutuksessa kadetit harjaantuvat enemmän operaattorin tehtävissä käyttäen aluksen valvonta- ja taistelujärjestelmän sensoreita. Nyt panopiste oli ymmärrettävästi suuremmassa kokonaiskuvassa. Simulaattoriympäristön ehdoton vahvuus on useiden suoritteiden tekeminen lyhyessä ajassa. Palautteet harjoitusten välissä ohjaavat toimintaa oikeaan suuntaan ja tekevät harjoituksista nousujohteisia. 

Tämän jälkeen oppimisympäristö vaihtui simulaattorista merelle. Osallistuimme Merivoimien meritaisteluharjoitus Lottaan osana miinalaivan Uusimaan henkilöstöä. Meritaisteluharjoituksessa simulaattoriympäristössä kerrattuja ja opetettuja asioita sovellettiin käytännössä sekä osallistuttiin aluksen ohjailuryhmän toimintaan.

Kolmas osakokonaisuus keskittyy laivatykistöammuntojen ammunnan johtajan ja varoupseerin oikeuksien auskultointiin. Viime viikolla perehdyimme ammuntojen suunnitteluun ja toteutukseen. Keskeisimpinä opetustarkoituksina oli hallita aluksen ampumakäskyn laatiminen, vaadittavien ilmoitusten tekeminen sekä varo- ja toimihenkilöiden vastuut ja velvollisuudet. Tällä viikolla siirryimme miinalaiva Uusimaalle toteuttamaan suunnittelemamme ammunnat ja antamaan käytännön näytöt auskultoitaviin oikeuksiin. Myös koulutuspurjehduksen normaalissa toteutuksessa ammunnan johtajan ja varoupseerin oikeudet ovat keskeinen osa vanhimman vuosikurssin purjehduksen tavoitteita. Samalla vanhimman kurssin toimiessa varo- ja toimihenkilöiden tehtävissä, toimii nuorin kurssi ampuvana osastona ja näin ollen he harjaantuvat merisotilaan perustaidoissa.

Se, mitä tämä kevät ei kadeteille tarjoa on pitkäaikainen merellä olo. Monelle nuorimman kurssin kadetille kuusi viikkoa kestävä harjoitus on ensimmäinen, eikä vanhemmalla kurssilla purjehduksia ole takana kuin yksi. Yhteydet läheisiin rajoittuvat käytännössä satamakäynteihin, joita kuuden viikon ajalla on yleensä kolme. Pitkä yhtäjaksoinen harjoitus mahdollistaa oppimaan omasta sekä muiden toimintakyvystä uusia asioita. Oma tukiverkosto muodostuu kurssikavereista sekä aluksen henkilöstöstä. Kuuden viikon aikana taistelualuksen henkilöstöstä muodostuu yhteisen tavoitteen eteen töitä tekevä yksikkö, jossa jokainen tietää omat tehtävät ja vastuut. Näitä asioita ei voi oppia muualla kuin aluksella.

Vanhimman vuosikurssin valmistumisen lähestyessä tärkeintä on omaksua valmiuksia työelämään. Tämä kevät on tarjonnut joillakin osa-alueilla enemmän ja joillakin vähemmän. On kuitenkin muistettava, että työelämään siirryttäessä ei nuorelta upseerilta odoteta täydellistä osaamista kaikessa. Aikaa oman ammattitaidon kehittämiseen on koko työura. Tässä elinikäisen oppimisen ketjussa ratkaisee asenne, aktiivinen halu kehittyä ja kyky soveltaa aikaisemmin opittua muuttuvissa tilanteissa. Muuttuvia tilanteita tämä kevät on tarjonnut varmasti kaikille. Mukavaa kesää!

8.6.2020 miinalaiva Uusimaalla
Kadettipursimies Miikka Suni

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s