Päivä ammunnan johtajana

05:50 herätyskello soi. Hetken kuluttua valot syttyvät ja viimeisetkin työryhmän jäsenet saavat silmänsä auki. Majoituksessa alkaa tapahtua, sillä päivää varten on pakattava lämmintä vaatetta, nestettä ja ampumakäskyn sivuja. Johdan tänään ryhmän taisteluammunnan, joten haluan varmistua, ettei yksikään radio tai latauksessa ollut akku jää majoitukseen. Laskekaa, että meillä on varmasti kahdeksan laturia. Onko jokaisella nyt radio?

Saavumme aamupalalle. Kahvin ja puuron lomassa käymme läpi päivän kulkua ja kertaamme, mitä asioita haluamme parantaa edellisen päivän ammunnasta. Kello lähestyy 7 ja vuorossa on nuoremman vuosikurssin tulitoiminnan valvojien, lääkintämiehen ja maastokuorma-auton kuljettajan noutaminen. Aamu sujuu aikataulun mukaan ja pääsemme ampumapaikalle. Otsalampun valossa annan ohjeita ennen ampuvan joukon saapumista tehtävistä toimenpiteistä. Taisteluvälinepaikan lukko on jäässä eilisillan räntäsateen jäljiltä ja yksi vaunumaaleista on rikkoutunut. Onneksi en ole yksin, vaan ammunnan johtajalla on tukena seitsemän toimihenkilön tukijoukko: kolme tulitoiminnan valvojaa, maaliupseeri, maaliupseerin apulainen, taisteluvälinepaikan johtaja ja taisteluvälinepaikan johtajan apulainen. Pian jokainen on käsketyissä tehtävissään ja vastaanotan yhdessä taisteluvälinepaikan johtajan kanssa päivän ampumatarvikkeet. Saatu materiaali vastaa tilauksia, joten keskityn seuraavaksi kertaamaan asioita, joita aion sanoa ampuvalle joukolle pidettävässä varopuhuttelussa.
 
 
Ampuva joukko saapuu. Nuoremman vuosikurssin kadettien ryhmä riisuu suksensa ja käsken heidän keventää reppunsa, jonka jälkeen on muodostettava rivi taukopaikan viereen. Aloitan puhuttelun, joka alkaa tulitoiminnan valvojien suorittamalla aseiden ja lippaiden tarkastuksella. Tärkeimpänä sisältönä varopuhuttelussa on ammunnan turvallisuutta käsitteleviä aiheita: tärkeimpiä varomääräyksiä, turvallisen asekäsittelyn sääntöjä ja ammuntaan liittyviä järjestelyjä. Lopuksi ohjeistan joukon ammunnan harjoittelusta, joka alkaa partioharjoittelulla ja ryhmänjohtajan maastontiedustelulla. Partioharjoittelusta vastaavat tulitoiminnan valvojat, jotka kouluttavat jokainen yhden kolmen taistelijan partion antamieni vaatimuksien mukaan. Aiheet ovat ammuntaan valmistavia: raskaan ja kevyen kertasingon käsittelyä, rynnäkkökiväärin käsittelyä ja partion toimintaa taistelutilanteessa. Lähden itse ryhmänjohtajan kanssa maastontiedusteluun. Astun hetkeksi ammunnan johtajan roolin lisäksi joukkueenjohtajan kenkiin. Ammunta on suunniteltu niin, että ryhmä taistelee osana joukkueen valmisteltua hyökkäystä. Annan siis ryhmänjohtajalle joukkueenjohtajan käskyn ja maastossa ryhmänjohtajalla on vapaus suunnitella joukkueenjohtajan antamien vaatimuksien mukaan ryhmänsä hyökkäystä. Kerron ryhmänjohtajalle tarvittaessa suunnittelua ammunnan varoteknisistä syistä rajoittavia tekijöitä; sinkojen tuliasemina on käytettävä niitä asemia, joista on piirretty ampumakäskyyn vaara-alue. Ryhmänjohtaja on saanut taistelusuunnitelmansa valmiiksi ja tulitoiminnan valvojat ovat todenneet partioiden taitotason riittäväksi ammuntaa varten. Maaliupseeri kutsuu minua radiossa. Maalialue on tarkastettu ja vaunumaali korjattu. Aloitamme seuraavaksi tulenkuvauskenttien tekemisen.
Ryhmäharjoittelu alkaa. Tarkoituksena on, että ryhmänjohtaja harjoituttaa joukkoaan valmisteltua hyökkäystä – ja samalla tulevaa kovapanosvaihetta – varten. Käymme siis koko ammunnan läpi vaiheittain, jolloin varmistun yhdessä tulitoiminnan valvojien kanssa siitä, että joukko tuntee ammuntaa rajoittavat tekijät, kuten tulialueiden rajat. Samalla joukkoa koulutetaan ryhmänä hyökkäystä varten. Harjoittelun jälkeen annan joukolle palautteen ja vilkaisen kelloa: 12:00 eli lounasaika. Tauon aikana luen vihkosta listaa toimenpiteistä, jotka on oltava tehtynä ennen kovapanosvaiheen aloittamista. Lähivartionmies on asetettu. Pelastuspalvelun opastusjärjestelyt on harjoiteltu. Saan varmuuden, että usean kohdan listasta mitään ei ole unohtunut. Koska johdan ryhmän taisteluammuntaa ensimmäistä kertaa, vilkaisen muistiinpanoja ja tulostettua ampumakäskyä useamman kerran päivän aikana, sillä kokemusta ei vielä ole ja valmistautumisesta huolimatta kaikkea ei välttämättä muista ulkoa. Toimihenkilöt ja ampuvajoukko järjestyvät taisteluvälinepaikan eteen ja aloitetaan ampumatarvikkeen jakaminen. Käsken taisteluvälinepaikan johtajaa jakamaan joukolle raskaan kertasingon, kevyen kertasingon, kevyen kertasingon harjoitusraketti- ja sisäpiippuaseet sekä rynnäkkökiväärin patruunat. Ampuva joukko ja toimihenkilöt asettelevat kuulonsuojaimiaan sekä siirtyvät käskemääni paikkaan valmiina aloittamaan kovapanosvaiheen. Laitan kypärän päähän ja otan radion käteen ottaakseni yhteyttä harjoituksen varoupseeriin. Kolme valmis, voinko aloittaa ammunnan kovapanosvaiheen?
 

Ammunnan kovapanosvaihe alkaa. Annan joukkueenjohtajan tarkennukset vihollistilanteesta ryhmänjohtajalle, joka käskee joukkonsa liikkeelle. Seuraan tarkkaavaisena ryhmän liikettä ensimmäisiin asemiin, joissa taistelu alkaa rynnäkköpanssarivaunumaalin tuhoamisella. Maaliupseeri ohjaa maalilaitteita käskyjeni mukaan ja lyhyen tulitaistelun jälkeen kuulen, kuinka ryhmänjohtaja käskee ryhmänsä irti. Ampuvajoukko ja kaikki toimihenkilöt lähtevät siirtymään ammunnan seuraavaan vaiheeseen. Seuraavissa tuliasemissa maaliupseeri ja kaksi tulitoiminnan valvojaa jäävät valvomaan pääjoukkoa, kun itse siirryn valvomaan sinkopartion toimintaa. Ampuja valmistelee raskaan kertasingon ampumakuntoon. Tähystän takavaara-alueen ja maalialuetta sekä seuraan ampujan toimintaa. Kaksi pamausta ja paineaalto heittää lumet kasvoille. Sinko osui keskelle taistelupanssarivaunumaalia ja lähden juoksemaan irtautuvan partion perässä ammunnan viimeiselle tasalle. Ampujat käyvät vielä yhden tulitaistelun joukkueen tavoitteessa ja muutamien maalinostojen jälkeen päätän ammunnan. Tuli seis, patruunat pois, tarkastetaan aseet. Juon vettä ja odotan, että joukko saapuu tulitoiminnan valvojien johdolla palautteenantopaikalle. Olen tyytyväinen ampuvan joukon toimintaan, mutta myös kehitettävää löytyy. Palautteen jälkeen ampuva joukko luovuttaa hallussa olevat ampumatarvikkeet ja pukee päälleen lämpimiä taukovarusteita.

Ryhmän taisteluammunta valoisalla on ohi. Päivä ei kuitenkaan ole päättynyt, vaan annan toimihenkilöille ohjeet pimeän taisteluammunnan harjoittelua varten. Koulutusaiheina ovat valaisuvälineet, raskaan kertasingon pimeätähtäin sekä ryhmän toiminta pimeällä. Ryhmänjohtaja vaihtuu ja lähden uudelleen maastontiedusteluun, sillä ryhmänjohtajan taisteluajatuksen ei tarvitse olla pimeäammunnassa sama kuin päivällä, vaikka ammunta on hyökkäysreitiltä ja maalitoiminnaltaan sama. Katselen vuoroin taivaalle, vuoroin rannekelloa: pimeästä ei näy merkkejä, vaikka kello lähestyy 16. Koulutukset ja maastontiedustelu ovat ohi, ja seuraavana vuorossa on ryhmäharjoittelu, joka on pimeäammuntaa varten toteutettava pimeällä. Puolen tunnin odottaminen tuntuu ikuisuudelta, mutta lopulta totean, että on riittävän hämärää. Ampuva joukko järjestyy lähtövalmiiksi ja käsken tulitoiminnan valvojia laittamaan valotikut taistelijoiden selkään. Harjoittelun edetessä huomaan, kuinka paljon haastavampaa pimeässä on liikkua ja päätän vielä muistuttaa ampuvaa joukkoa valon puutteen aiheuttamista haasteista. Jos kaadutte ja aseen piippuun menee lunta, ilmoittakaa tulitoiminnan valvojalle. Harjoittelun jälkeen vuorossa on päivällinen.
 
 
Ampumatarvikkeen jako aloitetaan. Ohjaan ryhmänjohtajaa käskemään osalle ryhmän taistelijoista käsivalaisuraketteja ja valopistoolin patruunoita. Kiinnitän kypärääni punaisen valon, jolla merkataan pimeäammunnoissa kaikki ammunnan toimihenkilöt. Käyn jälleen läpi listan toimenpiteistä ennen kovapanosvaihetta: kaikki on tehty. Varoupseerilta luvan saatuani käsken ammunnan kovapanosvaiheen alkaneeksi ja ampuva joukko lähtee liikkeelle. Taistelu alkaa käsivalaisuraketilla ja taivas täyttyy tasaiseen tahtiin kelmeästä valosta. Ampuva joukko näkee paremmin maaleja, mutta valo helpottaa myös toimihenkilöitä ampuvan joukon valvonnassa. Ammunta jatkuu viimeiselle tasalle ja ryhmän johtaja ilmoittaa joukon olevan tavoitteessa. Tulitoiminnan valvojat kaivavat taskulamput esille, tarkastavat joukon aseet ja ilmoittavat minulle olevansa valmiita. Palautteenantopaikalla ampujat kertovat ensiksi omia havaintojaan, jonka jälkeen kerron oman palautteeni. Sinkojen osumatarkkuus oli hyvä. Partiot kommunikoivat hyvin keskenään. Käsken ampumatarvikkeiden palautuksen, jonka jälkeen joukon aseet ja lippaat tarkastetaan.
Kello on jo 20:00 ja päivä lähenee loppuaan. Ampumapaikalla on kuitenkin vielä tekemistä, sillä on tehtävä valmisteluja seuraavan päivän ammuntoja varten. Maalilaitteet on vietävä lataukseen ja taisteluvälinepaikalla oleva materiaali on laskettava. Olen antanut ampuvalle joukolle luvan lähteä hiihtämään majoitusalueelle. Lasken taisteluvälinepaikan johtajan apuna jäljelle jääneitä rynnäkkökiväärin patruunoita, kun taistelija ampuvasta joukosta pysähtyy vielä kohdallemme. Kiitti, oli oikeesti hyvä ammunta. Taustalla on useiden päivien valmistelut ammunnan suunnittelun, ampumakäskyn ja ammunnan rakentamisen parissa, mutta kaiken tavoitteena on kuitenkin järjestää ampuvalle joukolle mielekäs, opettavainen ja turvallinen taisteluammunta. Alkaa hymyilyttää. Ehkä voisi siis sanoa, että tavoite on saavutettu?

One thought on “Päivä ammunnan johtajana

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s