Edellinen kuvaus voisi olla useamman vuosisadan takaa, Kainuulaiselta metsästäjältä. Kuitenkin vuonna 2019 tämä on edelleen arkipäivää osalle ihmisistä. Vuosikurssimme varsinainen leipätyö alkoi maanantaina, kun pääsimme vihdoin maastoon omille harjoituspaikoille. Ohjelmassa oli työryhmän alueeseen tutustumista ja ideointia. Muutaman lumisessa metsässä vietetyn tunnin jälkeen alkoi oman työryhmämme tuleva tuotos hahmottua silmiimme ja pääsimme illansuussa käynnistämään suunnittelun, josta tuli loppujen lopuksi melko haastava työvaihe.

 

 

Tiistaina kello soi seitsemältä. Aloitimme päivän ravitsevalla aamupalalla, minkä jälkeen osa työryhmästä aloitti kirjalliset työt ja loput siirtyivät maastoon käytännön töihin. Olosuhteet olivat erinomaiset talviammuntojen valmistelulle: pakkasta joitakin asteita ja lunta oli parisen kymmentä senttimetriä vähemmän kuin vuosi sitten, mutta kuitenkin lähemmäs puoli metriä. Maastossa tapahtuvaan valmistelutyöhön liittyi vaara-alueiden määrittäminen ja eri vaiheiden hiominen sulavaksi sekä turvalliseksi. Työryhmän piirto-osasto, mihin itsekin kuuluin, pääsi sitä mukaa piirtämään vaara-aluepiirroksia kun maastosta tuli mittauspartiolta tietoja. Ensimmäiset piirrokset olivat mukavia, sillä edellisestä kerrasta oli kulunut jo puolisen vuotta. Tässä kohtaa en vielä aavistanut, mitä seuraava 36 tuntia pitävät sisällään. Maastossa ampumapaikalla päivä oli ollut tuottoisa ja rakentamistöissä oli edistytty erinomaisesti. Illalla kirjallinen osio oli lähes valmis ja seuraavana päivänä tiedossa oli vain pientä hiomista.

 

Keskiviikkona aloitimme jälleen aamupalalla, mistä jälleen hajaannuimme tekemään valmiiksi edellisenä päivänä aloittamiamme vaiheita. Vaara-alueiden piirtäminen jatkui, kunnes lounaalle saimme ensimmäisen käskyversion palautettavaksi ohjaajalle. Tämä ja lukuisat seuraavat versiot tulivat kuitenkin australialais lähtöisenä puisena metsästysvälineenä takaisin lukuisia kertoja seuraavan puolen vuorokauden aikana. Maastossa olleen osaston päivä kului suunnitelmien mukaisesti, mutta kirjallisen työn pakertajat saivat tehdä päivitysversioita sitä mukaa kun virheitä löytyi. Lopulta klo 2300 saimme aikaiseksi version, mikä kelpasi valvojille. Tässä kohtaa työryhmän osa, mistä ei ollut apua oli vapautettu nauttimaan saunan lämmöstä. Siirryimme sinne siis itsekin ja saunan jälkeiset yöunet olivat vähintäänkin erinomaiset.

Tällä hetkellä työn vaiheena on käskyjen ja ampumapaikkojen viimeistely, josta kiittäminen on työryhmämme valvojia. Heiltä on saatu myös runsaasti apua työn edistymiseen. Perjantaina ohjelmassa on suorittaa ammunta työryhmän kesken ja odotus siirtyy seuraavan kurssin simppujen paikalle saapumiseen, joilla on edessään vaativia, mutta antoisia ammuntoja.

Talvisin terveisin

Kadetti Ville Heikkilä, 104. kadettikurssi