Harjoitusta on 104. kadettikurssin osalta käyty jo kohta kaksi viikkoa ja saimme herätä kirpeään pakkasaamuun. Päivän ohjelmassa oli luvassa ryhmämme viimeinen kovapanosammun johtamissuorite ja kentälle lähdettiin hyvillä mielin. Olihan nyt kaikki aiemmin tehty uurastus tuottanut vihdoin tulosta ja viimeisestä ammunnasta piti tietysti tulla paras.

Itse ammunnathan sujuivat hyvin, kehuja saatiin sekä ampuvalta joukolta, eli nuoremmalta kadettikurssilta, sekä ammunnan valvojalta. Pieniä ongelmakohtia ja kehitettäviä asioita ammunnoissa aina on, nämä jaoimmekin eteenpäin seuraavalle ryhmälle vastuunvaihdon yhteydessä. Heitimme hyvästit ampumapaikka seitsemälle, jossa olimme puurtaneet viimeiset kymmenen päivää ahkerasti.

Nyt suurin piirtein puolet molemmista kursseista on suorittanut harjoituksessa hankittavat oikeudet, meidän kurssimme ryhmän ammunnanjohtamisen ja nuorempi kurssi tulitoiminnan valvojan oikeudet. Seuraavaksi meillä on vielä edessä viiden päivän taisteluharjoitus, jonka vietämme täällä samoissa, Kuhmoon viimaisissa ja hyisissä oloissa. Tämän tulevan harjoituksen sisältö on osa maasotakoulun opintoja, joten mieli vääjäämättä siirtyy kohti jääkärijoukkueen taistelua ja Lappeenrannan vaihetta.

 

Odotukset tulevaa harjoitusta kohtaan ovat korkealla, sillä sen jo suorittanut osasto kehui sitä hyvin suunnitelluksi ja toteutetuksi. Harjoituksessa keskitymme jääkärijoukkueen toimintaan kylmissä olosuhteissa, ja se opettaakin varmasti paljon uutta asiaa monille kadeteille, varsinkin sellaisille, jotka ovat aiemmin palvelleet eteläisemmissä varuskunnissa.

Näin ollen, vaikka harjoitusta on kestänyt jo puolitoista viikkoa, niin sen tempo sen kuin vain kasvaa!

terveisin Johtolan työryhmä