Kapteeni Vilho Rantanen opiskeli nuorena musiikkia, mutta ei hakenut varusmiessoittokuntaan, koska halusi selvitä armeijasta kuudella kuukaudella. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Sibelius-lukiosta hän aloitti varusmiespalveluksensa Karjalan prikaatissa Vekarajärvellä. Sitten jokin muuttui.

”Lähdin kuitenkin aika avoimin mielin suorittamaan varusmiespalvelusta. Minulla oli näin jälkeenpäin ajateltuna taustalla koko ajan tietynlainen kunnianhimo selviytyä niin hyvin kuin mahdollista. Sitä kautta ajatus johtajakoulutuksesta alkoi pikkuhiljaa hahmottua ja aloin huomata, että armeija sopii minulle hyvin. Yksi kouluttajistani alkoi kannustamaan minua johtajakoulutukseen ja näki aika paljonkin vaivaa saadakseen minut hoksaamaan, että tämä voisikin olla minun juttuni. Päädyin sitten aina reserviupseerikurssille asti ja loppujen lopuksi kotiuduinkin Haminasta kouluttajakokelaan tehtävästä. RUK:n aikana vierailimme MPKK:lla ja kävimme tutustumassa kadettikouluun. Silloinen valintaupseeri Mikko Kuokka veti siinä määrin vetoavan esityksen, että se jotenkin kolahti. Silloin tein valintani”, Rantanen kertoo.

Reserviin päästyään Rantasen tie vei pääsykokeiden kautta Santahaminaan:

”Kadettikoulun kävin ilmatorjuntaopintosuunnalla. Aselaji oli siis sama missä olin palvellut varusmiehenä ja mihin oli sitä kautta tunteen paloa. Valmistuin 2012 kadettikoulusta, jonka jälkeen ensimmäinen palveluspaikkani luutnanttina oli silloinen Lapin ilmatorjuntarykmentti Rovaniemellä, siis nykyinen Jääkäriprikaatin Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo. Olin siellä neljä vuotta. Toimin ensimmäisen saapumiserän ilmatorjunnan johtokeskuspuolella taistelunjohtopaikan kouluttajana. Ensimmäistä saapumiserää lukuun ottamatta toiminkin sitten ohjuspuolella erilaisissa nuoren kouluttajan tehtävissä. Toimin ohjusjaoksen kouluttajana sekä toimivana jaosjohtajana pari saapumiserää, jonka jälkeen toimin patterin johtopaikalla eri tehtävissä muutaman saapumiserän verran. Viimeisen pätkän ennen maisterivaihetta toimin saapumiserän johtajana.”

”Sitten vuonna 2016 alkoi kaksi vuotta kestänyt maisterivaihe. Valmistuin syksyllä 2018, jonka jälkeen palasin Jääkäriprikaatiin Rovaniemelle varapäällikön tehtävään. Ehdin toimia varapäällikkönä vain muutaman kuukauden, sillä aloitin heti tammikuussa 2019 opettajan tehtävissä MPKK:n Sotataidon laitoksella. Toimin täällä sotatieteiden maistereiden ja kandidaattien opetusryhmässä ilmatorjuntaopettajana. Erityisosaamisalueeni on nykyaikainen ilmauhka. Valtaosa opetustyöstä liittyy kuitenkin yleisen taktiikan opettamiseen. Opettajan työ on ollut erittäin mielenkiintoista ja palkitsevaa.”

Rantanen kertoo Puolustusvoimien tarjoavan upseereille monipuolisia vaihtoehtoja ja kehittymismahdollisuuksia. Vaihtelevat työtehtävät pitävät Rantasen mukaan mielen virkeänä, mutta tärkeää on myös itse tunnistaa ne tehtävät ja hetket, joiden pariin haluaa syventyä pidemmän aikaa.

”Kyllä sen huomaa, että mieli herkästi rakentuu tällä uralla sillä tavalla, että katse on aina suunnattuna eteenpäin. Se on hyvä, sillä Puolustusvoimissa ei kovin herkästi tule sellaista tilannetta, että jämähtäisi ainakaan negatiivisessa mielessä paikoilleen”, hän kuvailee.

Kadettikouluun hakemista harkitseville Rantasella on selkeä viesti:

”Kannustan hakemaan, jos se tuntuu vähänkään omalta jutulta. Tämä on varmasti sellainen ura, joka ei jätä kylmäksi. Työtehtävien monipuolisuus ja se, että kahta identtistä upseerin uraa ei todennäköisesti historiasta löydy, on mielestäni kiehtova asia. Nykypäivänä on ylipäänsä harvinaista, että varsinkaan nuoret ihmiset viettäisivät pitkiä aikoja saman työnantajan leivissä, saatikka sitten koko uraansa. Puolustusvoimat on tässä poikkeus.”

”Toisaalta kannattaa myös tunnustella, onko kutsumusta tälle alalle. Minulle on tärkeää se, että aamulla töihin lähtiessäni minulla on vahva tunne siitä miksi tätä työtä teen. Sellainen tarkoituksellisuus on minulle tärkeä motivaationlähde”, Rantanen jatkaa.

Ennen kaikkea hän kannustaa olemaan avoin uusille mahdollisuuksille:

”Kun menee avoimin mielin eteenpäin itseään altistaen ja ottaen kaikista mahdollisuuksista tehot irti, niin sitä voi löytää itsensä aika yllättävistäkin paikoista.”