Taisteluharjoitus Vuosangassa

Ammuntojen suunnittelun ja johtamisen lisäksi Vuosangan talviharjoituksessa harjoitellaan myös taistelua talvisissa olosuhteissa. Maasotakoulun johtamassa harjoituksessa kerrataan jääkärijoukkueen perustaistelumenetelmiä sekä johtamista talvisissa olosuhteissa. Kaikki kadetit ovat varmasti sotilasuransa aikana ehtineet kaivaa poteroita, keittää vettä trangialla ja majoittua sissiteltassa, mutta kaikki eivät välttämättä ole palveluspaikastaan johtuen päässeet kokeilemaan kuinka talvisen kylmät säät vaikuttavat näihin yksinkertaisiin toimenpiteisiin.

Harjoitus aloitettiin kertaavilla koulutuksilla hiihtämisestä joukkuekoossa, ahkion pakkaamisesta ja joukkueen tukikohdan järjestelyistä talvella. Monet koulutettavat asiat olivat meille entuudestaan tuttuja viime vuoden harjoituksesta, mutta kertaus oli silti hyödyllistä. Erityisesti ahkion pakkaamisen harjoitteluun käytetty aika säästi meiltä paljon päänvaivaa myöhemmin.

Harjoituksemme aikana sääolosuhteet muistuttivat enemmän loppukevättä kuin tammikuun talvea. Lämpötila oli koko harjoituksemme ajan nolla astetta, mikä muutti sateen rännäksi ja lumen raskaan märäksi. Suksi ei juuri luistanut märällä lumella ja ahkio hidasti ryhmän liikettä. Näissä olosuhteissa piti taistelijan kiinnittää erityistä huomiota pukeutumiseensa. Siirtymämarssin aikana ei saa tulla liian kuuma, joten liikkeelle täytyy uskaltaa lähteä vähän viluissaan. Marssitauoilla kiinnitettiin erityistä huomiota joukon oman toiminnan suojaamiseen, eikä eväisiin saanut koskea ennen kuin joukkueen johtajan käskemät suojaussuunnat oli miehitetty.

Joukkueen tukikohdan perustamisessa hyödynnettiin maaston suojaa ja vallitsevia lumiolosuhteita. Teltat pystytettiin alarinteeseen suojaisaan paikkaan ja tuliasemat kaivettiin lumeen. Lumikinokseen kaiverrettu tuliasema oli kovan työn takana, mutta tarjosi valmistuessaan hyvän suojan sekä vihollisen tähystykseltä, että jatkuvalta räntäsateelta. Tukikohdan puolustustaistelua harjoiteltiin miehittämällä rakennetut tuliasemat mahdollisimman nopeasti ja hiljaisesti. Oman erityispiirteensä talviselle toiminnalle toi myös päivien lyhyt valoisa aika, mikä korosti pimeätoiminnan valmisteluiden merkitystä.

Mutta jääkärijoukkueen elämä ei ole pelkkää puolustusta. Harjoituksen aikana toteutimme väijytyksen ja iskun maaliosastoa vastaan. Kummallakin tehtävällä ratkaisevaa oli valmistelu ja määrätietoisuus. Suksien täytyy pysyä jalassa irtautuessa väijytyksestä, ja tiedustelupartion täytyi tehdä tarkkaa työtä tiedustellessaan siirtymäreittejä tuhottavalle kohteelle. Juuri ennen väijytystä jouduimme odottamaan kohteen saapumista usean tunnin ajan, mikä kysyi pitkää pinnaa märällä hangella väijyvältä kadetilta.

Jatkuva kosteus vaati sopeutumista jokaiselta kadetilta. Märkiä vaatteita piti vaihtaa aktiivisesti pitkin päivää toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Tauoilla piti jaksaa syödä, vaikka veden keittäminen onkin vaivalloista ja hanskoja ei haluaisi ottaa pois käsistä. Öisin nukkumista haittasivat vartiovuorojen ja tiedustelutehtävien lisäksi kosteat makuupussit ja sissiteltan pieni koko.

Vaikka me toisen vuoden kadetit olemmekin toki viime vuoden Vuosangan ampumaharjoituksen karaisemia, sai taisteluharjoitus meidät taas arvostamaan yksinkertaisia asioita, kuten kuivia keskuslämmitettyjä rakennuksia.

Kadetti Eetu Nieminen 108. kadettikurssi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s