tiedusteluryhmän toimintaa sekä yleisimpiä taisteluteknisiä temppuja. Rastikoulutustyylisellä harjoittelulla saatiin kosketuspintaa tiedustelijan elämästä ja toiminnasta arktisissa olosuhteissa. Erityisesti huomioitiin olosuhteiden merkitys toimintaan ja miten toimintakyvystä pidetään huolta ilman, että se vaikuttaa tehtävästä suoriutumiseen. Tulevassa soveltavassa vaiheessa tulimme huomaamaan miten merkittävästi kylmä, väsymys, nälkä, pimeys, jano ja suksilla liikkuminen vaikuttivat joukon suorituskykyyn.

Noin vuorokauden mittaisen koulutuksen jälkeen opittuja asioita päästiin toteuttamaan käytännössä soveltavan vaiheen merkeissä. Ennen Vuosankaan saapumista olivat kadetit päässeet suunnittelemaan soveltavan vaiheen toteutusta joukkueenjohtajan näkökulmasta. Tiedustelukoulutetut kadetit toimivat ryhmien- sekä joukkueenjohtajien tehtävissä sekä toimivat mentoreina muille ryhmän jäsenille.

Ensimmäinen vaihe alkoi joukkuekoossa siirtymisellä tukikohta-alueelta ensimmäiselle toiminta-alueelle. Siirtyminen oli noin muutaman kilometrin mittainen, mutta jo aikaisessa vaiheessa huomasimme miten hidasta ison joukon liike haastavassa maastossa talviolosuhteissa oli. Joukkueella oli mukanaan kaksi ahkiota, jotka entisestään hidastivat liikkumista Vuosangan maastossa. Reitit suunniteltiin karttatiedustelulla, mikä tuotti yllätyksiä käytännössä erinäisten esteiden merkeissä.

Ensimmäisen vaiheen jälkeen olimme saapuneet käsketylle pisteelle, josta joukko hajaantui. Taistelusuunnitelman mukaan jokaisesta neljästä ryhmästä lähti taistelijoita tiedustelutehtäviin, ja pääjoukko jatkoi siirtymistä väistöalueen suuntaan. Alueentiedustelutehtävä kesti noin 8−10 tuntia.

Joukkueen tehtävänä oli tiedustella käsketyllä alueella vihollisen määrä, laatu, ryhmitys ja suuntautuminen. Pienelle osastolle oli annettu tiedusteltavaksi noin neliökilometrin alue, ja havainnot annettiin joukkueenjohtajalle joukkueen jälleen yhdistyessä seuraavalla toiminta-alueella.

Kokoontumispisteellä joukko oli ylittänyt puolivälin kokonaissiirtymästä. Siirtymistä hankaloitti vihollisen toiminta takaa-ajon ja partioinnin muodossa. Joukkueemme joutui tulikosketukseen useita kertoja, joiden seurauksena alkoi aina uusi irtautuminen metsän siimekseen lisäten taas yhden uuden mutkan matkaan.

Siirtymisvauhti oli vain noin vajaa kilometri tunnissa haastavan toimintaympäristön sekä taistelijoiden vaihtelevan hiihtotaidon vuoksi. Kokonaismatka oli yhteensä noin 20−22 kilometriä, mikä ei määränä kuulosta suurelta, mutta sitä se todellakin oli. Matkan haastavuudesta kertoo hyvin, että sitä taitettiin 22 tuntia yhtä soittoa. Joukkueen toimintakykyyn vaikutti suuresti tehtävän aikana yli vuorokauden hereillä oloaika, jota harjoituksen lopussa oli kertynyt yhteensä 1,5 vuorokautta.
Harjoituksessa tulivat tutuksi Vuosangan tarjoama maasto, joista erityisesti suot, mäet, tiheä korpimetsä ja ennen kaikkea lukuisat ojat jäivät hyvin kaikkien mieleen.

Harjoituksen tavoitteena oli totuttaa kadetteja toimintaan haastavissa olosuhteissa ja antaa kokemusta sen vaikutuksesta toimintakykyyn. Harjoitus näytti kuinka haastavassa toimintaympäristössä johtaminen vaikeutuu toimintakyvyn alenemisen johdosta.

Harjoituksen päätyttyä sotku ja sauna olivat jokaisella taisteluharjoituksen loppuun suorittaneella seuraavana kohteena.

Kadetit Vilander ja Hirvikallio / 104. kadetti- ja 87. merikadettikurssi