Koulutuspurjehdusta on takana nyt noin viisi viikkoa. Jätimme juuri taaksemme aluksen kolmannen huoltosataman, Saksan Kielin. Vajaan neljä vuorokautta kestäneen huoltopysähdyksen aikana kerkesimme Kieliin tutustumisen lisäksi pitää henkilöstön koulutuspäivän aluksella, sekä ennen kaikkea saada viimeiset perusteet koulutuspurjehduksen huipentavaan kansainväliseen BALTOPS19 -merisotaharjoitukseen. BALTOPS (Baltic Operations) on vuosittain Itämerellä järjestettävä kansainvälinen laivastoharjoitus, jossa harjoitellaan monikansallisen laivasto-osaston muodostamista ja sen mahdollisia tehtäviä kriisin aikana. BALTOPS järjestetään tänä vuonna 47. kerran ja Suomi on osallistunut harjoitukseen vuosittain vuodesta 1993 lähtien. Harjoitus on liitetty osaksi koulutuspurjehdusta vuodesta 2012 lähtien.

Harjoituksen suunnittelu on aloitettu jo hyvissä ajoin edellisen harjoituksen päättymisen jälkeen. Suunnittelun etenemistä on seurattu pitkin vuotta erilaisissa suunnittelukonferensseissa ja välitarkasteluissa. Viimeiset perusteet ennen varsinaisen harjoituksen alkua saimme Kielissä 7.-8.6. pidetyssä Pre Sail Conferencessa (PSC). Konferenssissa käytiin läpi harjoituksen kulkua sekä annettiin viimeisiä tarkennuksia osaharjoituksien johtamiseen ja muun muassa alusten väliseen viestitoimintaan.
BALTOPS on jaettu osaharjoitusvaiheeseen sekä taktiseen vaiheeseen. Osaharjoitusvaihe, eli CET/FIT (Combat Enhancement Training / Force Integration Training) -vaihe koostuu aina vuorollaan kunkin aluksen johtovastuulla olevista osaharjoituksista. Yksinkertaisimmillaan osaharjoituksessa voidaan harjoitella esimerkiksi alusosaston ajamista erilaisissa muodostelmissa. Harjoituksen taktiseen vaiheeseen Hämeenmaa ei osallistu, vaan meidän osaltamme harjoitus huipentuu perinteiseen ”perjantain sotaan” nimeltään WASEX (War At Sea Exercise). Tämä harjoituksen vaihe kestää noin vuorokauden ja siinä testataan eri uhkiin vastaamista osaharjoitusvaiheessa opituin keinoin.

Vanhimman vuosikurssin kadeteille harjoitus näyttäytyy eräänlaisena tason mittarina, jossa ulosmitataan edellisen kolmen vuoden aikana päivittynyttä osaamista. Etenkin laivasto-opintosuunnan viimeisen vuoden koulutus on painottunut erityisen paljon merisotataktiikkaan ja eri tehtäviin aluksen taistelukeskuksessa. Meille merivartio-opintosuunnan kadeteille toiminta on hieman vieraampaa, sillä viimeisen vuoden koulutuksemme on keskittynyt enemmän omaan erikoisalaamme. Uskon meidän kuitenkin saavan laadukasta oppia sotilaallisesta maanpuolustuksesta, joka kuuluu myös Rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin.

Harjoituksessa ”vanhuskadetit” pääsevät hyödyntämään osaamistaan muun muassa merenkulusta, eri aselajiupseerien tehtävistä sekä kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Tehtäviä vanhuskurssilla voi olla esimerkiksi osaharjoituksen suunnittelu ja johtaminen, merivahdissa ohjailijan tai vahtiupseeriharjoittelijan tehtävät, sekä eri aselajiupseerien tehtävät aluksen taistelukeskuksessa. Ainakin valtaosalle nuorimman kurssin kadeteista harjoitus on ensimmäinen kosketus kansainväliseen merisotaharjoitukseen. Heidän tehtävänsä harjoituksen aikana keskittyvätkin miehistö –ja ryhmänjohtajatason tehtäviin. Näitä voi olla esimerkiksi maalinosoittajana, ohjailijan apulaisena tai pintatilanneoperaattorina toimiminen.

On hienoa nähdä käytännössä, kuinka edellisen viiden viikon koulutus on tuottanut tulosta. Uskon harjoituksen tuovan paljon uutta tietoa sekä hyvää käytännön oppia kansainvälisestä yhteistoiminnasta.

Kadettipursimies Mirko-Marius Mäkinen
86. merikadettikurssi
Merivartio-opintosuunta