Ampumataito on yksi sotilaan tärkeimmistä taidoista. Oman ampumataidon kehittäminen ja ampumisen kouluttaminen ovat keskiössä upseerikoulutuksessa. Ensimmäisenä vuotena keskitytään ampumisessa harjaantumiseen ja yksinkertaisempien ampumaradalla tapahtuvien ammuntojen johtamiseen. Näitä ammuntoja kutsutaan perusammunnoiksi. Tästä seuraava askel on taisteluammunta, jossa radalla pötköttelyn sijaan taistellaan maastossa käyttäen yhä kovia ampumatarvikkeita. Taisteluammunta vaatii enemmän valmistelua ja myös vahvaa ammattitaitoa henkilöstöltä, jotta ammunta voidaan toteuttaa turvallisesti. Vuosangassa taisteluammunnat tulevat kadetille tutuksi, sillä ensimmäisenä opiskeluvuotena taisteluammunnoissa pääsee itse ampumaan ja toimimaan muun muassa tulitoiminnan valvojana. Nousujohteisuus jatkuu ensimmäisenä opiskeluvuotena ja kesällä tulee vastaan Syndalenin ampumaharjoitus, jossa opetellaan johtamaan partion taisteluammuntaa.

Kadiksen puolivälissä otetaan seuraava askel eteenpäin. Vuosangassa toisella vuosikurssilla keskiössä on ryhmän taisteluammunnan johtaminen. Se on partioammuntaa haastavampi kokonaisuus ja tämän huomasin itsekin ammunnan johtajana. Ensimmäinen johtamistani suorituksista oli harjoituksen alkupuolella. Johdin niin sanotun työryhmäammunnan, jossa testattiin suunnittelemaamme taisteluammuntaa. Ryhmäammunnan johtaminen oli minulle uusi kokemus ja totta kai tätä tuli jännitettyä. Jännittämistä lisäsi myös pimeä. Vuosangan harjoituksessa päivän aikana ammutaan kaksi ammuntaa, joista toinen tapahtuu pimeällä. Pimeä tuo lisää haastetta ja se lisää huomioon otettavia asioita. Ammunta on muun muassa harjoiteltava sekä valoisalla, että pimeällä ja ammunnan toimihenkilöstö merkataan punaisilla valoilla. Myös ampuvan joukon on osattava taistella pimeällä. Tähän käytetään muun muassa pimeänäkölaitteita ja valaisuvälineitä, kuten valaisuraketteja ja valopistoolia. Myös maalien havaitseminen ja liikkuminen ovat vaikeampaa pimeässä.

Turvallisuudesta ei tingitä ja ammunnan johtajan oikeuden saavuttamiseksi kadetin on päästävä turvalliseen johtamissuoritukseen ilman minkäänlaisia vaaratilanteita. Turvallisuutta lukuun ottamatta myös ammunnan johtamisessa on oikeus tehdä virheitä. Itsekin tein virheitä varsinkin ensimmäisellä kerralla, mutta sain kuitenkin hyväksytyn suorituksen.  Parantamisen varaa jäi ja onneksi sain mahdollisuuden vielä toiseen suoritukseen. Huomasin itse kehittyneeni ammunnan johtajana jo näiden kahden suorituksen ansiosta. Tämä vaatii yrittämisen halua, palautteen hyväksymistä ja parempaa valmistautumista.

Sain toisen suorituksen jälkeen kehuja ammunnan valvojalta ja ampuvalta joukolta. Huomasin myös itse suoriutuneeni paremmin ja olleeni itsevarma. Ammunnan harjoittelu onnistui lähes virheettömästi ja kovapanosvaihe sujui turvallisesti. Ampuva joukko oli tyytyväinen ammuntaamme ja varsinkin ryhmänjohtajan toiminnan vapaus ammunnassa onnistui erinomaisesti. Ampuvassa joukossa oli myös ranskalainen vaihto-oppilas, joka oli kokenut ammunnan mielekkääksi.

Osa jalkaväkeen suuntautuneista kadeteista pääsee johtamaan vielä viimeisenä kouluvuotena joukkueen taisteluammuntoja, mutta itselläni seuraavan kerran puikkoihin pääsee vasta työelämässä varusmiesten kanssa. Opittavaa löytyy siis vielä, mutta olen valmis!

105. Kadettikurssi
Kadetti Marco Raisvuo