Kello on 06.00 ammuntaa edeltävänä päivänä. Katson vielä kerran työryhmäni työjärjestystä. Kyllä vain, huomenna olen ammunnanjohtaja suunnittelemassamme ammunnassa. Syön aamupalan ja keskustelen kurssitoverieni kanssa tulevasta:

”Johdatko sinäkin huomenna?” – ”Joo, hyvä ammunta tulossa”.

Haen aamupalan syötyäni tilauslomakkeita. Ampumatarvikkeet, check. Ruoka ampujille, toimihenkilöille ja ammunnan valvojalle, check. Lisätään vielä lämmintä mehua aamulle niin ampujat saavat lämmikettä ja energiaa reilun neljän kilometrin hiihtomarssin jälkeen ampumapaikalla, check. Kaikki muu materiaali on hankittu jo vuorokausia ennen, kun rakensimme ammunnan työryhmäni kanssa. Varmistan vielä toimenpideluettelosta, että olen muistanut kaiken ja vien tilauslomakkeet paikoilleen.

On ilta ja huomisen ammunnanjohtajat ovat kaikki varo- ja koulutuspuhuttelussa, jossa ampumaharjoituksen johtaja ja varoupseeri antavat huomisen ammunnanjohtajille vaatimuksia koulutuksesta ja liikkumisen rajoituksista ammuntojen aikana. Ammunnanjohtajat esittelevät ammuntansa: ”Ryhmä ampuu johdollani ryhmän hyökkäysammunnan valoisalla”. Puhuttelu päättyy ja tapaan toimihenkilöni vielä kerran ennen huomista ja kertaan seuraavan päivän kulun. ”Nähdään huomenna, hyvää yötä!”

Herätyskello soi kello 05.45. On aika nousta. Aamupalan jälkeen pakkaan jo edellisenä iltana valmistellun materiaalin ja itseni autoon. Taisteluvälinepaikan johtaja lähtee hakemaan maalilaiteupseerin kanssa ampumatarvikkeita. Laitan Virve-puhelimen päälle, ”29 liittyy varoverkkoon”. Saavumme ampumapaikalle ja toimihenkilöt aloittavat valmistautumaan ampuvan joukon saapumiseen. Olemme sopineet etukäteen tarkasti, mitä kukakin tekee ja kaikki tietävät tehtävänsä.

Ampujat saapuvat ampumapaikalle ja kuivien varusteiden vaihtamisen jälkeen aloitamme ammunnan varopuhuttelun, jossa esittelen ammunnan ja varmistun siitä, että ampuva joukko on valmis päivän haasteisiin. Puheiden jälkeen tulitoiminnan valvojat ottavat ampujat ammuntaan valmistaviin koulutuksiin ja lähden itse ryhmänjohtajan kanssa maastontiedusteluun. Koulutusten ja maastontiedustelun jälkeen johdan ammunnan liikerataharjoittelun, jossa harjoittelemme ammunnan kulun ja varmistun ammunnanjohtajana siitä, että ampuvan joukon taito ja osaaminen on riittävä, jotta voimme toteuttaa ammunnan turvallisesti. Harjoittelun aikana harjoittelemme aamulla koulutettuja asioita vielä lisää. Koulutan ryhmän etenemistä vihollisen tulen alla. Hyvältä näyttää, niin kuin pitää.

Syömme ampujien ja toimihenkilöiden kanssa lounaan, ilmapiiri on hyvä. Ampujat tietävät, että he osaavat toimia oikein kaikissa ammunnan aikana tulevissa tilanteissa ja toimihenkilöt tietävät tehtävänsä. ”Oletteko valmiita?” kysyn toimihenkilöiltä, ”Kaikki valmiina”. Ampujat saavat ampumatarvikkeensa ja siirrymme ammunnan aloituspaikalle. ”Ammunnan kovapanosvaihe alkaa, suojatkaa kuulonne!”

Kuvaan ryhmänjohtajalle joukkueenjohtajaa, annan käskyjä ja tahditan ryhmän liikettä kuvaamalla tilannetta. Ryhmänjohtaja käskee partioita ja hyökkäys etenee suunnitellusti. Toimin samanaikaisesti joukkueenjohtajana ja ammunnanjohtajana. Vihollinen lyödään ensin ryhmän – ja myöhemmin joukkueen tavoitteessa, juuri niin kuin harjoiteltiin. Annan toimihenkilöiden kanssa palautteen ryhmän toiminnasta ja päätän ammunnan. Jälkeeni vastuun ottaa pimeäammunnan johtaja.

Sanotaan ettei voi pitää kahta hattua samaan aikaan, mutta ammunnanjohtaja pitää kolmea. Ammunnanjohtaja toimii samanaikaisesti johtajana toimihenkilöille, kouluttajana ampuvalle joukolle ja ryhmän taisteluammunnassa joukkueenjohtajana. Hän vastaa ampujien, toimihenkilöiden ja seuraajien, turvallisuudesta sekä siitä että ammunta tukee ampujien koulutusta. Ammunnanjohtajan täytyy omata hyvä organisointi-, johtamis- ja koulutustaito, sekä hänen täytyy kyetä toimimaan nopeissa tilanteissa, joissa tapahtuu useita asioita samanaikaisesti.
Sellaisiksi meitä koulutetaan, sellaisia meistä tulee.

Kadettialikersantti Oskari Antila
108. kadettikurssi